KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Suomi - Euroopan turvallisin maa vuonna 2015?

Uusi ehdotus sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi valmistui sisäministeriössä noin kuukausi sitten. Siinä on esitetty varsin kunnianhimoinen tavoite: Suomi Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Ohjelmaa on valmisteltu aikaisempaa laajapohjaisemmin ja perusteellisemmin. Myös ohjelman seuranta ja konkreettiset toimet ovat aikaisempia selkeämmät. Ohjelma käsittelee sisäistä turvallisuutta laajan turvallisuuskäsitteen näkökulmasta. Tällöin maan sisäinen turvallisuus ei ole vain asiasta vastaavien viranomaisten, kuten esimerkiksi poliisin asia, vaan se koskettaa käytännössä kaikkia. Ohjelmaan sisältyy näkyvästi myös ns. arjen turvallisuus.

Elämänympäristömme muuttuu nopeasti ja siten myös turvallisuuteemme vaikuttavat asiat. Aikaisempia vuosia enemmän siihen vaikuttavat myös kansainväliset uhkatekijät.

On kuitenkin pysäyttävää se, että suurimmat haasteet sisäiseen turvallisuuteen löytyvät kotimaisista ja jopa hyvin lähellä yksittäisiä ihmisiä olevista asioista. Suurimpana yksittäisenä haasteena ja sisäisen turvallisuutemme uhkana on syrjäytyminen. Siihen usein liittyy ongelmien kasautuminen, moniongelmaisuus.

Väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien määrä on huolestuttavan suuri. Esimerkiksi joka kolmas päivä kuolee ihminen henkirikoksen uhrina. Perheväkivallan määrä on huolestuttavan suuri ja erityisesti viime aikoina on ollut esillä lapsiin kohdistuva väkivalta. Juuri siitä syystä myös poliisiasiain neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimin, on kiinnittänyt tähän huomiota ja järjestää ensi syksynä tähän liittyvän seminaarin.

Vuosittain sattuu lähes miljoona vammaan johtanutta tapaturmaa, koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuosittain noin 2700 ihmistä. Liikenteessä kuolee alle 400 ihmistä, työtapaturmissa 40 -50 ihmistä ja tulipaloissa noin 100 ihmistä.

Selkeästi suurin ja vaikuttavin yksittäinen tekijä väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien sekä myös syrjäytymisen taustalla on alkoholin lisääntynyt käyttö. On harmillista, että vaikka tämä asia on ollut tiedossa hyvän aikaa, niin hitaasti on saatu aikaan kulutuksen kasvua leikkaavia toimenpiteitä. Niistä kiireellisin on alkoholiveron korotus.

Muita merkittäviä turvallisuusuhkia ja haasteita ovat vakava järjestäytynyt rikollisuus, johon liittyy myös kansainvälinen ulottuvuus, tietoverkkorikollisuus sekä monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet. Kaiken kaikkiaan yhteiskunta on selvästi haavoittuvampi kuin aikaisemmin, koska olemme mm. hyvin riippuvaisia erilaisista järjestelmistä.

Sisäisen turvallisuuden parantamisessa ja tavoitteiden toteuttamisessa ovat välttämättömiä konkreettiset toimenpiteet ja niiden vaikutusten seuraaminen. Selkeänä tavoitteena on, että ohjelma ei jää vain ylätason ohjelmaksi vaan muuttuu konkreettisiksi toimiksi myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Toimia ja tuloksia tullaan tiivisti seuraamaan.

Paikallisten toimien merkitys tulee olemaan vaikuttava. Paikallisten turvallisuussuunnitelmien tekemisellä ja toteuttamisella voidaan saada paljon aikaan. Ne eivät ole vain turvallisuusviranomaisten papereita vaan yhteisiä toteutussuunnitelmia. Keskeisin rooli niiden käynnistymisessä on kunnilla.

Turvallisuussuunnitelmat ovat jo nyt tiivistäneet poliisin ja muiden toimijoiden
välistä yhteistyötä. Poliisiin ei olla yhteydessä vain silloin, kun tapahtuu jokin rikos, vaan koko turvallisuussuunnittelu ja toteuttaminen tapahtuvat yhdessä tehden. Yhteistyö viranomaisten kesken on vähentänyt myös aiheetonta piiloutumista salassapitovelvollisuuden taakse.  Salassapitovelvollisuuden ylitulkinta paikallisen viranomaisten kesken on hidastanut puuttumista ongelmiin, jolloin ei aina ole näkynyt esimerkiksi lapsen ja nuoren paras.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää mm. koulutuksen osalta. Viranomaisten osaamisen ohella koulutusta ja osaamista parannetaan laajemminkin. Mm tavoitteena on, että jokainen oppilas suorittaisi turvallisuuskortin osana peruskoulutusta.

Me kaikki omalta osaltamme voimme vaikuttaa turvallisuuteen omassa elämässämme ja lähiympäristössämme muutenkin kuin vain ilmaisemalla oman huolestuneen mielipiteemme turvattomuuden lisääntymisestä.

Pahimpia uhkia turvallisuudelle paikallisella tasolla ovat välinpitämättömyys ja puuttumattomuus. Turhan usein todetaan, että asia ei kuulu minulle ja ummistetaan silmät. Me voimme ja meidän tulee kantaa
yhdessä vastuuta turvallisuudestamme. Tavoite: Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi vuoteen 2015 mennessä on haasteellisen, mutta mahdollista saavuttaa. Siihen voimme itse ratkaisevasti vaikuttaa.

Tapani Tölli
kansanedustaja, hallintovaliokunnan pj.