KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Hyvä hallinto on tärkeä menestystekijä

Viime viikolla oli Turussa valtiovarainministeriön järjestämät valtakunnalliset alue- ja paikallishallintopäivät. Palvelu- ja hallintorakenne ovat historiallisen suuren muutoksen keskellä.

Muutokset ja uudistukset koskettavat hallinnon kaikkia tasoja ja sektoreita sekä valtion hallinnossa että kunnallishallinnossa. Ehkä tästäkin syystä päiville oli tullut varsin runsaasti osanottajia.

Asiaa käsiteltiin uudistusten valmistelun ja päätöksenteon sekä palveluiden käyttäjien ja myös tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Minulta oli pyydetty alustus aiheesta "Hallinnon uudistukset eduskunnan silmin".

Toimivat julkiset palvelut ja hyvä hallinto ovat olleet Suomen yksi menestystekijä.

Kansainvälisesti arvioituna yhteiskuntamme ja hallintojärjestelmämme on toimiva, oikeudenmukainen ja luotettava. Se ei myöskään ole korruptoitunut. Hallintojärjestelmämme on luonut myös kohtuullisen hyvän perustan elinkeinoelämän kehittymiselle. Näin tulee olla myös tulevaisuudessa.

Uudistuksen kaksi tärkeintä sanaa ovat ihminen ja palvelut. Tämä tulee muistaa aina. Hallinto ei ole itsetarkoitus, vaan sillä on selkeä palvelutehtävä.

Uudistusten keskeisinä syinä ovat suuret toimintaympäristössämme tapahtuvat muutokset. Väestörakennemuutos, tekniikan ja tietotekniikan muutos, muuttoliike, elinkeinorakenteen muutos, globalisaatio, ilmastonmuutos, muutokset turvallisuusuhkissa, niukkenevat taloudelliset resurssit ja arvojen muutos aiheuttavat kaikki tarpeen myös hallinto- ja palvelurakenteen muutoksiin.

Uudistusten keskeinen haaste on muutoksen johtaminen ja siihen liittyen kokonaisuuden hallitseminen. Uudistusten tavoitteena ei tule olla kaikkien palveluiden keskittäminen, vaikka toimintoja kootaankin suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Palveluiden toimivuuden ja niiden saatavuuden turvaaminen on ensisijainen tarkoitus. Hallintorakenteen tulee tukea tätä tavoitetta.

Aiheellinen huoli on ollut muun muassa valtion paikallishallintopalvelujen etääntyminen kansalaisista sektorikohtaisten uudistusten myötä. Esimerkiksi työvoimahallinnon, poliisihallinnon ja Kelan palvelut ovat jo nyt etääntyneet kansalaisista monilla alueilla.

Yksi tilannetta korjaava ratkaisu on yhteispalvelupisteiden kehittäminen. Tästähän vähän aikaa sitten valmistui selvitysmiehenä toimineen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen raportti. Sektorikohtaiset uudistukset eivät saisi erillisinä murentaa kokonaisuuden kehittämistä.

Uudistuksissa on pidettävä tärkeänä koko ajan kansalaisen ja palvelun käyttäjän näkökulma sekä uudistuksen suhde kansanvaltaiseen ohjaukseen, joka on erityisen tärkeä kuntauudistuksissa.

Tehtäessä suuria uudistuksia nopealla aikataululla on kyettävä varmistamaan se, että toiminnot sujuvat paremmin myös käytännössä, eikä vain teoriassa ja esittelykalvoilla. Toimivuus ei saa hautautua muodon alle, vaan hallintorakenteen on kyettävä joustamaan erilaisissa olosuhteissa.

Uudistuksissa kiinnitetään perustellusti erityistä huomiota tuottavuuteen, mutta se ei saa rajoittua vain sektorikohtaiseen tarkasteluun. On arvioitava huolella myös toiminnon vaikuttavuutta, jolloin kokonaistaloudellinen merkitys tulee paremmin näkyviin.

Nyt meneillään olevat suuret uudistukset ovat pitkävaikutteisia ja pitkäjänteisiä. Ne tulee toteuttaa niin, että julkinen hallinto ja palvelut eivät ole byrokratian ilmentymiä vaan ovat edelleenkin keskeisiä menestystekijöitämme.