KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Joulun aika ja hyvä tahto

Eduskunnan syysistuntokausi päättyi perjantaina. Vuoden koskettavimpia hetkiä on, kun vuoden viimeisen istuntopäivän aamuna kokoonnutaan valtiosaliin kuulemaa Sibelius-lukion kuoron esittämiä joululauluja ja laulamaan yhteisesti "Maa on niin kaunis".  Kovien keskustelujen ja vaikeidenkin asioiden jälkeen asioiden mittasuhteet saavat toisen näkökulman.

Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen tiivis ja sisältänyt monia vaikeita asioita. Päätöksentekoa varjostaa näinä aikoina kansainvälinen talouden taantuma, joka on uhkaa muuttua myös lamaksi. Näiden asioiden rinnalla keskustellaan ja päätetään muiden muassa isoista turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen, sosiaaliturvaan ja hallinnonuudistuksiin
liittyvistä asioista.

Joulu lienee suurista juhlista kaikkein odotetuin, vaikka taaskin tuntuu siltä,
että se tulee yllättävän nopeasti. Lapset ovat laskeneet päiviä ja joulukalenterista
on avattu luukkuja. Kaikille joulu ei kuitenkaan ole välttämättä odotettu, vaan
jopa pelätty, koska juuri silloin yksinäisyys ja läheisten ja ystävien kaipaus koetaan kaikkein ahdistavimpana.

Joulua sanotaan perustellusti hyvän tahdon juhlaksi. Ihmiset haluavat silloin
muistaa toisiaan. Halutaan osoittaa hyvää mieltä ja hyvää tahtoa. Joulun
perussanoma puhuttelee ihmisen sisintä. Joulun aikaan muistetaan myös monia
sellaisia, joita ei monesti muulloin muisteta. Hyvä tahtoa halutaan osoittaa
laajalti.

Hyvä tahto on myös suhtautumistapa ihmisiin, asioihin ja ilmiöihin. Hyvän
tahdon merkitys yhteisten asioiden hoitamisessa on huomattava. Turhankin usein
yhteisten asioiden hoitamisessa ja politiikassa sitä puuttuu. Saatetaan
ymmärtää ns. vastapuolen ja joskus yhteistyökumppaninkin sanomiset ja
tarkoitukset tahallisesti väärin ja kärjistää niitä. Tällöin tilanteet saattavat
lukkiutua. Jos on hyvää tahtoa, vaikeatkin ja monia ristiriitoja
sisältävät asiat voidaan viedä ratkaisuun, jopa hyvään ratkaisuun.

Olen kokenut hyvän tahdon merkityksen nykyisessä työtehtävässäni esimerkiksi
valiokuntatyöskentelyssä. Vaikeitakin asioita on saatu vietyä tyydyttävästi ja
jopa hyvin eteenpäin, jos on löytynyt hyvää yhteistä tahtoa. Hyvä tahto ei
merkitse omista periaatteista luopumista, mutta se voi merkitä toisen
kuuntelemista ja toisen ymmärtämistä. Usein päätöksenteko merkitsee myös niiden
asioiden hakemista, jotka yhdistävät eikä ensisijaisesti niiden, jotka
erottavat.

Tätä asiaa olen joutunut myös viime kuukaudet miettimään, kun hallituksen
esitystä ulkomaalaislain muuttamiseksi oli eduskunnassa merkittävästi
korjattava. Tämä korjaaminen oli hallintovaliokunnan tehtävä. Korjaamista
vaikeutti huomattavasti se, että hallituksen esitys oli yksimielinen. Monien
keskustelujen jälkeen saatiin aikaan hallintovaliokunnan selkeä yhteinen
näkemys korjauksen perussisällöstä. Sen jälkeen käytiin rakentavat keskustelut
esittelevän ministerin kanssa muutoksista. Keskustelut johtivat
yhteisymmärrykseen tehtävistä korjauksista valiokunnan linjauksen mukaisesti.
Mielestäni tähän liittyi hyvää tahtoa löytää ratkaisu.

Hyvin ajankohtainen asia tällä hetkellä on maakunnassamme kuntien välinen
yhteistyö ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. Yhteisen ja hyvän
tahdon löytyminen on keskeinen seudun kehittymisessä ja yksittäisten kuntien
kehittymisessä. Turha keskinäinen kilpailu vähentyy ja painopiste toiminnassa
on yhteisissä tavoitteissa. Yhteistä hyvää tahtoa on vaikea mitata mittareilla.
Se näkyy ensisijaisesti tuloksissa. Tätä yhteistä hyvää tahtoa tarvitaan
enemmän muun muassa Oulun seudun asioissa.

Hyvästä tahdosta ja joulusta puhuttaessa nousee esiin vastuu ja välittäminen.
Ihmisten itsekkyys ja jopa ahneus on hyvin ajankohtainen asia. Mikä on
menestymisen ja oikeudenmukaisuuden suhde, puhuttaa nyt monia ihmisiä.
Menestymiseen tulee sinänsä rohkaista ja tukea. Menestymisen on oltava myös
palkitsevaa. Samanaikaisesti on kuitenkin kannettava vastuuta toisista niin,
ettei kukaan syrjäytyisi. Samoin niistä ihmisistä, jotka eivät pysty
huolehtimaan oikeuksistaan eivätkä pitämään omista asioistaan isoa ääntä. On
hyvä näin joulun alla muistaa, että sivistysyhteiskunnan tuntomerkki on se,
miten hyvin se pitää huolta heikoimmistaan.

Hyvää jouluun valmistautumisen aikaa!