KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Vuoden vaihtuessa

Vuoden vaihtuminen on aina suuri asia. Teemme silloin tiliä päättyneestä vuodesta ja mietimme, mitä kaikkea uusi vuosi tuo tullessaan. 

Päättynyt vuosi oli juhlavuosi, kun itsenäinen Suomi täytti 90 vuotta ja ensimmäisen eduskunnan kokoontumisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Voidaan puhua kansanvallan juhlavuodesta. Olemme muistaneet ja muistelleet niitä saavutuksia, joilla tämän päivän hyvinvointiyhteiskunta ja sen perusta on saatu aikaan. 

Päättynyt vuosi oli myös monien tapahtumien, sekä iloisten että surullisten tapahtumien vuosi. Erityisesti Jokelan tapahtuma jättää jäljet myös pitkälle tulevaisuuteen perusturvallisuuteemme.  Se ja myös monet tapahtumat osoittavat, että turvallisuus ja siitä huolehtiminen on hyvinvointiyhteiskunnassa entistä tärkeämpää. Tähän onkin paneuduttu aikaisempaa määrätietoisemmin. Hallitusohjelman mukainen sisäisen turvallisuuden ohjelma ja sen toteuttaminen käytännössä ovat hyvin päivänkohtaisia asoita.

Viime vuosi oli monien käynnistyneiden uudistusten vuosi. Uudistuksia tulee alkaneena vuonna lisää ja monia entisiä jatketaan ja laajennetaan. Uusitukset eivät ole itsetarkoitus, mutta monet ympärillä tapahtuvat muutokset pakottavat uudistuksiin. mm. nopea ikärakenteen muutos, globalisaatio ja energian niukkuus.

Uudistuksia tehtäessä tulee aina pitää mielessä perustavoiteet, joihin kuuluu hyvinvoinnin ja elämän laadun paraneminen, turvallisuuden paraneminen, sosiaalisen eheyden vahvistuminen ja oikeudenmukaisuuden vahvistuminen ym. Kaikkia asioita ei tarvitse eikä tule muuttaa ja uudistaa. On tärkeää että yhteiskunnan hyviksi koetut peruspilarit pysyvät paikoillaan. Sen on selkeästi osoittanut itsenäisen Suomen 90 -vuotias historia. 

Saamme aloittaa uuden vuoden kohtuullisen hyvän taloudellisen tilanteen vallitessa. Tosin talouskasvu alkaa näyttää hiipumisen merkkejä ja monia kasvun edellytysten uhkatekijöitä on näkyvissä. Tällöin kaikki vakautta ja terveen talouskasvun perustaa vahvistavat toimet ovat välttämättömiä.

Alkavana vuonna työn alla olevista uudistuksista itseäni koskettavat eniten kunta- ja palvelurakenneuudistus, valtion aluehallintouudistus, poliisilakien ja poliisihallinnon uudistus sekä ulkomaalaislakien uudistus. Nämä kaikki eduskunnassa kuuluvat hallintovaliokunnan toimialaan.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on ollut täytäntöönpanovaiheessa ja käynnistänyt melkoisen muutosvyöryn liikkeelle. Kunnissa on tehty ja tehdään parasta aikaa suunnitelmia ja päätöksiä siitä, miten palvelut turvataan mahdollisimman hyvin tulevina vuosina. Julkinen keskustelu ja mielenkiinto ovat koko viime vuoden painottuneet liiaksi kuntarakenteeseen. Kuntarakennemuutos on sinänsä tärkeää, mutta se pelkästään ei riitä eikä ratkaise muita ongelmia. Asian ydin on palvelut ja niiden järjestäminen sekä tuottaminen. Tässä uusi teknologia, uudet tuotanto- ja toimintatavat sekä johtaminen nousevat avainasemaan.

Kun kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistettiin, esille nostettiin alusta alkaen vastuun merkitys. Nimittäin mikä on yksilön, lähiyhteisön ja yhteiskunnan vastuiden suhde. On selvää, että hyvinvointiyhteiskunta heikkenee, ellei tätä asiaa saada eteenpäin. Se ei ole pelkkä lainsäädäntöasia vaan siinä on kysymys ennen muuta asenteista. Sanat välittäminen ja vastuu saavat suuren merkityksen.

Santeri Alkio valmisteli lähes 100 vuotta sitten pohjaesityksen maalaisliiton puoluekokoukselle, joka evästi silloista eduskuntaryhmää. Silloiset perusajatukset ovat vieläkin hyvin ajankohtaisia, kun suunnittelemme uudistuksia. Evästyksessä todettiin mm.: "Samalla on herätettävä ja kasvatettava taloudellista itsetietoisuutta ja itseauttamiskykyä yksilöissä ja kansassa sekä nostettava heikkojen uupuvaa itseluottamusta ja vahvempain lähimmäisiinsä ja kansaansa kohdistuvaa velvollisuuden tuntoa." Tämä sisältää kaksi alkiolaisuuteen liittyvää perusasiaa: vastuu itsestä ja vastuu toisista. Toisaalta "itseauttamiskyvyn vahvistaminen" ja toisaalta kaikkien ihmisten perusturvasta huolehtiminen kulkevat käsi kädessä.

Kuluva vuosi on myös kunnallisvaalivuosi. Olen kuullut joidenkin kunnallisten luottamushenkilöiden arvelevan, että nyt olisi sopiva aika jäädä pois luottamustehtävistä, kun nyt on niin paljon muutoksia käsillä ja tulossa. Hoitakoot muut. Mielestäni juuri nyt, ellei ole perusteltuja syitä, ei ole syytä jäädä pois. Juuri nyt on syytä pyrkiä luottamustehtäviin, koska kunnissa päätetään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavista asioista ja on oleellista, miten ja millä periaatteilla ne tehdään. Juuri nyt tarvitaan keskustalaisia luottamushenkilöitä. On vaikuttamisen aika, jotta uudistuksesta tulee hyvä, turvallinen ja toimiva.