KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Sisäinen turvallisuus – hyvinvoinnin peruselementti

Turvallisuus, sekä ulkoinen että sisäinen turvallisuus, ovat olleet viime aikoina keskustelun kohteena. Ne liittyvät myös monilta osin tiivisti toisiinsa. Viime vuosina sisäisen turvallisuuden kehittämiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin, kun turvallinen arkielämä ei ole enää itsestään selvää.

Valtakunnan tasolla asia eteni merkittävän askeleen, kun vuonna 2004 valtioneuvosto teki päätöksen ”Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta”, joka on laatuaan ensimmäinen, laaja poikkihallinnollinen ohjelma. Ohjelman laatimiseen osallistui yhdeksän ministeriötä ja lukuisa määrä asiantuntijoita. Ohjelmalla on kunnianhimoinen tavoite: Suomi Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa on päätetty jatkaa määrätietoisesti myös Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa.

Tavoitteena on vähentää huomattavasti erityisesti väkivalta-, huumausaine-, talous- ja uusintarikollisuutta. Tavoitteena on parantaa eri tavoin arjen turvallisuutta. Rikollisuuden ja erilaisten onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle laskentatavasta riippuen useita miljardeja euroja.

Tavoitteisiin pääsemiseksi toiminnan on oltava hyvin konkreettista. Avainsanoja ovat varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäiseminen. Turvattomuus liittyy läheisesti lisääntyvään syrjäytymiseen ja mm. perheiden pahoinvointiin.

Turvallisuuden parantaminen ei ole vain ns. ylätason työtä ministeriöissä ja virastoissa vaan se on ennen muuta toimimista paikallisella tasolla ja myös yksilötasolla. Me kaikki voimme vaikuttaa turvallisuuteen omassa elämässämme ja lähiympäristössämme muutenkin kuin vain ilmaisemalla huolestuneen mielipiteemme turvattomuuden lisääntymisestä. Muutamat kunnat ovat joko yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa laatineet turvallisuussuunnitelman ja alkaneet toteuttaa sitä. Ne on tehty hyvässä yhteistyössä poliisin, kuntien ja eri yhteisöjen kanssa. Suunnitelmien perusteella on syntynyt uusia toimintamalleja ja otettu käyttöön vanhoja hyviksi koettuja periaatteita. Näistä on saatu lupaavia tuloksia erityisesti nuorison käyttäytymisessä.

Työn kuluessa on selvästi oivallettu, että vastuu turvallisuudesta on yhteinen. Varhainen puuttuminen ja täsmäpuuttuminen sekä toimiva yhteistyö mm. palvelualan yrittäjien kesken on vähentänyt häiriökäyttäytymistä ja mm. myymälävarkauksia. Tieto siitä, että rikollinen jää kiinni ja häiriökäyttäytymisestä joutuu vastuuseen, vaikuttaa ennalta ehkäisevästi.

Yhteistyö lasten ja nuorten vanhempien kanssa on turvallisuussuunnitelmien myötä tiivistynyt. On oivallettu, että yhteistyössä vanhempien kanssa ei ole kyseessä ensisijaisesti syyttely vaan tilanteen parantaminen. Tämä on parantanut monella työssään turvallisuutta ja tietoa siitä, miten eri ongelmatilanteissa voi menetellä.

Turvallisuussuunnitelmat ovat tiivistäneet poliisin ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Poliisiin ei olla yhteydessä vain silloin, kun tapahtuu jokin rikos, vaan koko turvallisuussuunnittelu ja toteuttaminen tapahtuvat yhdessä tehden. Yhteistyö viranomaisten kesken on vähentänyt myös aiheetonta "piiloutumista salassapitovelvollisuuden taakse". Tällöin nähdään aiempaa paremmin mm. lapsen tai nuoren paras.

Monet pelisäännöt ja toimintamallit ovat selkiytyneet turvallisuussuunnitelmien myötä. Turvallisuuden kohentuminen ei ole seurausta kovaotteisesta toiminnasta, mutta se kertoo vastuun ottamisesta.

Kansainväliset asiat vaikuttavat entistä enemmän turvallisuuteemme paikallisellakin tasolla. Tästä syystä myös tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Se on tuonut myös hyviä tuloksia.

Pahimpia uhkia turvallisuudelle paikallisella tasolla ovat välinpitämättömyys ja puuttumattomuus. Turhan usein todetaan, että asia ei kuulu minulle ja ummistetaan silmät. Me voimme ja meidän tulee kantaa yhdessä vastuuta arkiturvallisuudestamme.