KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

 

Suomenmaa III - sivu, 13.08.2007

Budjettiehdotus puitavaksi

Ensi vuoden budjetin käsittely syyskuussa eduskunnassa alkaa myönteisen taloudellisen kehityksen vallitessa. Talous on kasvanut ennakoitua nopeammin, verotulot kertyvät tänä vuonna arvioitua suurempina ja työllisyys on parantunut nopeasti. Sadan tuhannen uuden työpaikan syntyminen vuoteen 2003 verrattuna on jo selvästi ylitetty. Työllisyys olisi vielä selvästi parempi, jos nyt avoinna oleviin työpaikkoihin löytyisi henkilöt. On paradoksaalista, että joillakin korkean työttömyyden paikkakunnilla on myös työvoimapulaa.

Hyvän taloudellisen tilanteen uhkakuvina ovat mm. uhkaava korkojen nousu ja mm. USA:N asuntoluottokriisin kansainväliset seurausvaikutukset. Taloudellinen kasvu ei ole koskaan jäänyt vuosia kestäväksi tasaiseksi ilmiöksi vaan välillä kasvu on myös taantunut ja siihen on myös varauduttava. Tähän luonnollisesti liittyy valtion velan määrätietoinen lyhentäminen, mutta sekään ei voi tapahtua seurausvaikutuksista piittaamatta.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sinänsä sisällä suuria yllätyksiä, mutta jättää vielä runsaasti töitä hallituksen budjettiriiheen ja sen jälkeen eduskunnalle. On tärkeä, että eduskunnan tahto budjetissa tulee selkeästi näkyviin. Ministeriön ehdotusta luonnollisesti ei sellaisenaan ole toteutettava, kun kerran muutoksiin on aihetta.

On sinänsä arvostettavaa, että hallitukset ovat vuosia noudattaneet tiukkaa menokehystä ja hallituksen sisällä on hyvin vähän puututtu yhdessä jonkun yksittäisen ministeriön vastuulla asioihin. Hallitusohjelmaa on toteutettu hyvin tarkasti. On kuitenkin tärkeää, että hallitus toimii enemmän kuin virkamieshallitus ja politiikassa näkyy myös sopivasti politiikka ja sitä tehdään niin sanotusti ajassa.

Kunnallisten palvelujen rahoittamisessa ei ole budjettiehdotuksessa yllätyksiä. Kuntatalouden ennuste kokonaisuudessaan on parantunut, mutta erityisen huolestuttava on kuntien tilanteiden eriytyminen. Menestyminen jakautuu hyvin epätasaisesti. Tätä ei riittävästi korjaa kahden vuoden viiveellä toimiva verotulojen tasaus. Budjettiehdotuksesta on syytä korottaa kuntien harkinnanvaraisten avustusten määrärahaa. Entistä tärkeämpää on kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ottaa riittävästi huomioon kuntien varsin erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet. Kuntien osalta budjetissa on varauduttava siihen, että jos tulopoliittiset ratkaisut tuovat lisää menoja, valtio huolehtii omasta osuudestaan.

Budjettiehdotuksessa huomiota ovat saaneet veroratkaisut. Eläkkeensaajien verotus korjataan palkansaajien tasolle. Tässäkin yhteydessä on syytä huolehtia oikeudenmukaisuudesta, niin että pienellä eläkkeellä olevien asema tulee turvattua.

Paljon julkisessa keskustelussa ollut ruoan arvonlisäveron alennus on syytä toteuttaa mahdollisimman pian. Puheet sen siirtämisestä vaalikauden loppuun eivät ole perusteltuja. Energiaveron korotukset tulevat olemaan ongelmallisia ja niiden toteuttamistapaa ja aikataulua eli mahdollista jaksotusta tulisi arvioida. Alkoholiveroa tullaan korottamaan. Korotusehdotus, 10-15 %, on kuitenkin liian pieni, kun ottaa huomioon miten suuri alennus toteutettiin muutama vuosi sitten ja mitkä ovat olleet seurausvaikutukset.

Paljon keskustelua tulevat aiheuttamaan edelleen myös tiemäärärahat. Tiestön huonontunut kunto on turhan monella alueella ja alkaa haitata sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä että monien yksittäisten ihmisten liikkumista ja liikenneturvallisuutta. Kannattavia ja kiireellisiä tieinvestointeja jarruttaa se, että niiden määrärahoja käsitellään toimintamäärärahojen tavoin. Tällaisille määrärahat tulisi tulevaisuudessa käsitellä erillisinä investointimäärärahoina.

Tieasioiden kohdalla kiinnittää huomiota yksi pieni, mutta erittäin tärkeä määräraha, yksityisteiden valtionavustus. On käsittämätöntä, että ministeriön ehdotuksessa tätä haja-asutusalueiden kannalta tärkeää määrärahaa esitetään supistettavaksi. Tänä vuonna määräraha on 14,2 milj. euroa ja vm. esittää 13,0 milj. euroa. Tämän määrärahan korottamistarve jo nykyisestä tasosta on erittäin suuri. Asia on syytä korjata budjettiriihessä välittömästi.

Budjettia valmistellaan hyvissä olosuhteissa. Nyt on hyvä mahdollisuus turvata taloudellisen kasvun pohjaa tulevaisuutta varten ja huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.


 

Takaisin