PÄIVÄKIRJASSA
.............................................................................................................................................................

Vastuunkannon aika

Eivät ole tahtoneet sanat riittää kuvaamaan eikä järki käsittämään viime viikon traagista tapahtumaa Kauhajoella. Usein toistunut kysymys on ollut ”miksi?”  ja ”miten tällaiset tapahtumat olisi estettävissä”. Valitettavasti julkinen keskustelu on painottunut liiaksi yksittäisten syyllisten etsimiseen ja jopa jossain määrin turhaan politisointiin. Asia on kuitenkin laajakantoisempi, moniulotteisempi ja syvällisempi kuin pelkästään aselakiasia ja poliisikysymys. Vastuu koskee tavalla tai toisella meitä kaikkia.

Luonnollisesti aselakia ja sen käytännön soveltamisohjeita on erityisesti käsiaseiden osalta selkeästi muutettava. Myös muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tarvitaan mm. tietosuojan osalta. Tietosuojan tarpeettoman tiukka soveltamine käytännön tilanteissa eri viranomaisten kesken jarruttaa varhaista puuttumista. On käytännön tilanteita, joissa yhteistyö sosiaalitoimen, koulutoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen viranhaltijoiden sekä poliisin välillä ei toimi riittävästi. On tilanteita, joissa voi sanoa, että ”piiloudutaan salassapitovelvollisuuden taakse” ja asia jää hoitamatta riittävän ajoissa.

Juuri nyt tarvitaan yhteistä ja yksilön vastuun ottamista. Tukea tarvitsevat erityisesti perheet kasvatusvastuun hoitamisessa. Tätä vastuun kantamista on oleellisesti murentanut muuttunut perhekäsitys. Perhe ei ole samassa mielessä yhteiskunnan persussolu, kuin se on ollut ennen. Monet perheet voivat pahoin ja liian monet hajoavat ja silloin aina lapset kärsivät. Tarvitaan enemmän sekä käytännön toimia että asennemuutosta perheiden eheyden vahvistamiseksi. Luonnollisesti kasvatusvastuun tukemista tarvitaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa se on vaarassa höltyä.

Santeri Alkio kirjoitti yli 80 vuotta sitten: ”Avioliitto on perheen perusta, jos se höltyy tai hajoaa, häviää perhe. Jos taas perhe häviää, synnyttää se lasten ja nuorison kasvatuksessa puutteita ja vaikeuksia, joita ei millään yhteiskunnallisilla toimenpiteillä ja järjestelyillä ole vielä osattu korjata".  Juuri näinhän se on tänäänkin.

Oman suuresti vaikuttavan asiansa muodostaa internet ja sen mukaan tuoma virtuaalitodellisuus. Internetin hyötykäyttö on enemmän kuin arkipäivää ja monessa tapauksessa välttämätön. Lapset ja nuoret tarvitsevat kuitenkin tässäkin asiassa aikuisen välittämistä, huolenpitoa ja tarvittaessa puuttumista.

Myös kouluissa sekä opettajat että oppilaat tarvitsevat tukea ja kotien ja koulun yhteistyö lujittamista. Opettajien työ ja arvovalta tarvitsee myös kotien tuen.

Olin sunnuntaista torstaihin saakka hallintovaliokunnan valtuuskuntamatkalla Italiassa. Tiistaina olimme Roomassa parlamentin edustajainhuoneen perustuslaillisen valiokunnan vieraana. Olimme juuri kuulleet uutiset Suomesta. Uutinen tragediasta tavoitti myös isäntämme, joille tieto Suomen tapahtumista tuotiin kesken yhteisten asioiden käsittelyn. He esittivät vilpittömän surunvalittelunsa ja pyysivät välittämään osanottonsa myös Suomeen. Se oli hyvin vaikuttava ja koskettava tilanne. Kiitin valtuuskunnan puolesta osanotosta.

Suomen tapahtumat olivat hyvin näkyvästi esillä uutisissa ja koskettelimme sitä lähes jokaisessa tapaamisessa. Oli mieltä lämmittävää todeta se, että joissakin paikoissa isäntämme totesivat, että tämä ei ole vain suomalaisten asia vaan ne ilmiöt, jotka tähänkin tapaukseen liittyvät koskevat mm. koko EU:ta.

Nyt on vastuunkannon, välittämisen ja asioiden hoitamisen aika.