PUHEET
.............................................................................................................................................................

Tälle sivulle on koottu Tapanin muualla kuin eduskunnassa pitämiä puheita.
Eduskuntapuheisiin voit tutustua Tapanin Eduskuntasivuilla »

Puhe Hedelmöityshoitolain käsitelyssä

Tapani Tölli /kesk: Arvoisa puhemies! Hedelmöityshoitoa koskevassa lainsäädännössä on kysymys syvästä ja kauaskantoisesta eettisestä ja moraalisesta asiasta. Tämän lain heijastusvaikutukset ovat merkittäviä ja ne liittyvät kokonaiskäsitykseen elämän perustavista arvoista ja suhteista. Tämän lakiesityksen ongelmallisin ja eniten keskustelua herättänyt asia on se, ulotetaanko hedelmöityshoidot naispareille ja yksinäisille naisille ja mikä on isyyden asema.
Mielestäni yhteiskunnassamme tulisi edelleen selkeästi olla perhekäsityksen perusteena, ihanteena ja tavoitteena miehen ja naisen välinen elinikäinen avioliitto. Jo yksin tästä lähtökohdasta lähtien hedelmöityshoitojen tulisi kohdentua vain aviopareille. Lain tarkoituksena tulee olla auttaa niitä aviopareja, jotka eivät lääketieteellisistä syistä voi lasta saada.
Arvoisa puhemies! Hedelmöityshoitolain perusteena on oltava lapsen etu ja lapsen oikeuksien vahvistaminen ja turvaaminen. Lainsäädännöllä ei tule vähätellä isyyttä eikä isän merkitystä perheessä. Lähtökohtaisesti lapsella on oikeus isään ja äitiin eikä ole perusteltua, että lain avulla tehdään järjestelmä, jonka seurauksena lapsi on isätön.
Oikeudelliselta näkökannalta tarkasteltuna meidän tulee tarkastella asiaa heikoimman eli lapsen kannalta. Lapsen oikeus vanhempiin on siten selvästi vahvempi kuin aikuisten oikeus lapseen. Lapsen oikeus on, voi sanoa, perusoikeus. Lapsi on täysin riippuvainen meistä ja meidän päätöksistämme, jotka ovat joskus hyvinkin itsekkäitä. Syntyvä lapsi on ainutkertainen ihminen, joka kerran on sitten aikuinen.
En ymmärrä, kuka voi ottaa itselleen oikeuden päättää, että tällä ihmisellä, vaikkakin olisi syntymätön lapsi, ei tule koskaan olemaan isää. Moni aikuinen ihminen ja nuori ihminenkin etsii kipeästi juuriaan ja lähtökohtiaan kysellen, kuka minä olen. Lainsäädännöllä on edistettävä hedelmöityshoidon avulla syntyvien lasten parasta ja heidän tarpeensa on selkeästi asetettava aikuisten tarpeiden edelle. Hedelmöityshoitoja ei tule ulottaa naispareille eikä yksinäisille naisille. Tätä eivät myöskään edellytä perustuslain yhdenvertaisuussäännökset.
Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että yhteiskunnassamme on tällä hetkellä, kuten on kaikkina aikoina ollut, eri syistä lapsia, joilla ei ole isää tai äitiä tai ei kumpaakaan. Meidän tulee aina huolehtia siitä, että heidän elämänsä puitteet ja tarpeet ovat turvatut. Meidän tulee suojella elämää myös syntymättömän lapsen osalta. Lasta ei tule koskaan syyllistää. En ymmärrä sitä keskustelua ja kannanottoja, jotka ovat tulkinneet, että jos tätä hedelmöityshoitolakiesitystä vastustaa, niin samalla syyllistäisi lapset. Lapsia ei tule syyllistää, ei moittia eikä kiusata, eikä asettaa eriarvoiseen asemaan. Hedelmöityshoitolaissa on kuitenkin kysymys eri asiasta.
Tämä ei myöskään tarkoita sitä, että yksinhuoltaja olisi huono isä tai äiti. Kyse on siitä, mitä me lainsäädännöllä tuemme. Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi hedelmöityshoitolakiesityksestä lausunnon lakivaliokunnalle. Valiokunnan enemmistön kanta myötäili hallituksen esitystä. Valiokunnan lausuntoon liitetyssä omassa eriävässä mielipiteessäni totesin, että hedelmöityshoito tulisi olla mahdollista vain parille, jossa mies ja nainen elävät avioliitossa, että hedelmöityshoitoon käytetään vain avioparin omia sukusoluja ja että hedelmöityshoidon antaminen perustuu ja rajoitetaan lääketieteellisiin perusteisiin. Olen edelleen tätä mieltä.
Arvoisa puhemies! Tieteen kehitys meidän aikanamme on hyvin nopeaa. Eri tieteenalojen saavutukset ovat mittavia. Tiede, kuten esimeriksi lääketiede ja bioteknologia, ei sinänsä luo arvoja. Tiede tarvitsee aina moraaliset puitteet ja rajat toiminnalleen. Tiede ei luo vastauksia perimmäisiin kysymyksiin elämästä ja sen tarkoituksesta, kuolemasta, syntymättömän elämän arvosta tai avioliiton asemasta. Lääketiede tuo kyllä menetelmiä vaikkapa lapsettomuuden hoitoon ja moneen muuhun asiaan, mutta se ei ratkaise kysymystä siitä, millaisten arvojen pohjalta ja missä tilanteessa näitä menetelmiä tulisi käyttää.
Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta nyt tästä asiasta päättäessään pitää mielessä lapsen edun ja oikeudet ja tukeutuu kestäviin arvoihin.