PUHEET
.............................................................................................................................................................

Tälle sivulle on koottu Tapanin muualla kuin eduskunnassa pitämiä puheita.
Eduskuntapuheisiin voit tutustua Tapanin Eduskuntasivuilla »

Keskustan ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 12.10.2004

Keskustan ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 12.10.2004
kunnallisten peruspalveluiden turvaamisesta

Kansanedustaja Tapani Tölli                   

VAKAAN KUNTATALOUDEN POHJA ON LUOTU


Välikysymyksessä käsitellään ajankohtaisia kuntatalouden ja peruspalveluiden rahoittamisen ongelmia. On todettava, että välikysymyksen laatiminen sellaisista ongelmista, joiden syntymiseen on kysymyksen laatijoilla ollut merkittävä rooli, ei liene ollut erityisen haasteellista.

Kuntatalouden tilanne on juuri nyt vaikea. Tilanne on vaikeampi kuin viime vuonna, mutta tulevaisuus on jo valoisampi. Hankalinta on pienissä kunnissa, mutta myös suurissa kaupungeissa kamppaillaan talousongelmissa. Kuntien välinen ero on tosin huomattava. Vieläkin vaikeammalta tilanne näytti ennusteiden mukaan kaksi vuotta sitten, kun vuoden 2003 valtion budjetti hyväksyttiin. Emme kuitenkaan kuulleet, että silloinen kuntaministeri Korhonen tai kokoomuksen ministerit olisivat esittäneet huolensa asiasta, toimenpiteistä puhumattakaan. Jos olisitte reagoineet edes vähän, olisi tämä välikysymys hiukan uskottavampi.

Kysymyksen ajankohdan ymmärrämme hyvin, onhan pian kunnallisvaalit.


Hallituksen kuntapolitiikka on uskottavaa

Välikysymyksessä todetaan, että kuntatalouden keskeinen ongelma on epäennustettavuus ja epävakaus. Näinhän se on perinteisesti ollut. Tämän vuoksi Vanhasen hallituksen yhtenä hallitusohjelman keskeisimpänä kirjauksena todetaan, että hallitus toteuttaa vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa niin, että peruspalvelut turvataan kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. Tämän mukaisesti hallitus on myös määrätietoisesti toiminut.

Valtionosuusleikkauksia ei tule, verokevennykset on täysimääräisesti kompensoitu ja pidättäydytään uusista tehtävistä. On saatu aikaan ensimmäistä kertaa vakautta ja luottamusta vahvistava peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti. Näitä keskusta on ajanut jo kauan. Nyt on päästy kestävälle ja vakaalle pohjalle. Alku on hyvä. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä peruspalveluohjelmaa on edelleen vahvistettava. On saatava aikaan kestävät raamit kuntien tasapuoliselle kohtelulle ja peruspalveluiden turvaamiselle.

Vaikeassa tilanteessa on luotu pohjaa tulevaisuudelle. Päätökset eivät tempoile.
Moni kuntapäättäjä on sanonut, että perusluottamus kunta-valtio -suhteeseen on nyt luotu. On hienoa, että meillä on kuntaministeri, jonka katu-uskottavuus kuntaväen joukossa on hyvä.


Valtio tukee kuntia

Ensi vuonna valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta 256 milj. eurolla.  Se on enemmän kuin kertaakaan viimeisten 13 vuoden aikana pois lukien huippuvuosi 2002. Tämä on enemmän mitä kokoomus eduskuntavaalikampanjansa kuuden kohdan ohjelmassa esitti. Samoin kokoomuksen jatkuvat viittaukset kunnilta otettavaan pakkolainaan on pään painamista pensaaseen.

Kuntatalouden arvioidaan vahvistuvan sekä hallituksen toimenpiteiden että talouskasvun vuoksi selvästi vuodesta 2005 alkaen. Kuntien keskimääräisen velkaantumisen arvioidaan pysähtyvän vuonna 2007.

Kuntatalous on riippuvainen yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Jo tämän hallituksen ensimmäiset toimenpiteet ovat vauhdittaneet talouskasvua. Ilman hallituksen määrätietoisia toimenpiteitä, tilanne olisi paljon vaikeampi.

Edellinen hallitus päätti kustannustenjaon tarkistuksen maksamisesta alun perin kolmena vuotena ja maksoi sen lopulta kahtena. Nyt maksuaikataulu on neljä vuotta, tosin summakin on selvästi edelliskertaa suurempi. 'Välikysyjät' tietävät kokemuksestaan tarkkaan, mistä on kysymys. On mielenkiintoista huomata, että käsite "kehys" on mm. kokoomuksen edustajien valtion talouteen liittyvistä puheista hävinnyt olemattomiin.

Keskustan eduskuntaryhmä luottaa siihen, että hallitus seuraa valppaasti kuntatalouden ohella yleistä talouskehitystä ja sen mahdollistamaa liikkumavaraa. Kustannustenjaon tarkistuksen lopullisen maksuaikataulun ei pidä olla kiveen hakattu.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että kustannusjaon tarkistuksen tulee säilyä lakisääteisenä, kustannusjaon tuleen perustua todellisiin kustannuksiin ja kustannusten kehitystä on seurattava vuosittain ja tarkistukset tehtävä nykyistä useammin. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä mahdollisuudet luopua nyt laissa olevasta indeksien puolitusmahdollisuudesta.


Tärkeintä on palvelujen saatavuus – ei se, kuka tuottaa

Kuntien palvelurakennetta uudistettaessa pääasia on ihminen ja hänen tarvitsemansa peruspalvelut. Palvelujen laadusta ja sisällöstä ei tule tinkiä, vaan on uudistettava tapoja tuottaa palvelut. Kansallisessa terveyshankkeessakin juuri toimintatapojen ja -rakenteiden uudistaminen ovat vahvasti esillä. Eri puolilla maata on tapahtunut ja on tapahtumassa paljon myönteistä kehitystä. Tätä kehitystä on tuettava. Mm. Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kuusi kuntaa ovat tekemässä esimerkillistä yhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

Tulevaisuudessa myös hyvinvointipalveluiden tuotannossa tarvitaan laadukkaita ja kustannustehokkaita yksityisiä ja julkisia voimavaroja yhdistäviä ratkaisuja. Samaan aikaan yhtäältä työikäisten määrä vähenee ja toisaalta esimerkiksi vanhusten palveluiden tarve kasvaa voimakkaasti. Tässä tilanteessa tarvitaan kuntien palveluiden järjestämisessä luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee ja rohkaisee kuntia toimintatapojen ja palvelurakenteiden uudistamiseen, syvään yhteistyöhön ja kuntaliitoksiin. Mikään näistä ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena ovat aina kuntalaisen hyvinvointi ja hänen tarvitsemiensa palvelujen riittävyys. Tuottamistapa ja hallintorakenne muotoutuvat sen mukaan, miten on parasta tuottaa ja järjestää peruspalvelut. Erilaiset kartanpiirrosleikit kuntien lukumäärästä ovat yksiulotteisia. Päätöksen kuntaliitoksesta tulee aina merkitä päätöstä myös palvelurakenteiden muutoksesta. Kuntaliitos ei ole vain tekninen kysymys, vaan vaatii toiminnallista, taloudellista ja henkistä muutosta. Itsellänikin on henkilökohtainen kokemus yhden kuntaliitoksen toteuttamisesta.

Tämänhetkistä luottamuksen ilmapiiriä kuvaa se, että ensi vuoden alussa toteutuu ennätykselliset kymmenen kuntaliitosta. Niiden syntymisessä on keskustalaisilla kunnallispäättäjillä ollut keskeinen rooli.


Yhteistyöllä päästään tuloksiin

Kunnissa eletään juuri nyt tiukkaa aikaa. Suuria haasteita on edessä väestörakenteen muutoksen, muuttoliikkeen ja terveydenhoidon kasvavien kustannuspaineiden alla. Niin sanottu hoitotakuun käyttöönotto ensi vuonna tulee aiheuttamaan menokasvua, mutta se saa aikaan myös merkittäviä säästöjä tuovia toiminnallisia muutoksia.

Kuntaliiton toimitusjohtajaa Risto Parjannetta lainatakseni kunnissa tulee olemaan palvelutuotannon uudistamisessa mittava savotta. Siitä selvitään yhteisellä työllä.

Herra Puhemies,

Keskustan eduskuntaryhmä luottaa siihen, että hallitus ei jätä kuntia, kuntalaisia ja kuntapäättäjiä yksin. Katsomme parempaan tulevaisuuteen.