PUHEET
.............................................................................................................................................................

Tälle sivulle on koottu Tapanin muualla kuin eduskunnassa pitämiä puheita.
Eduskuntapuheisiin voit tutustua Tapanin Eduskuntasivuilla »

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain lähetekeskustelussa 3.10.2006

Uudistuksen ydinasia on ihminen


Arvoisa puhemies

Ihminen ja ihmisen tarvitsemat palvelut ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ydinasia. Perustarkoitus on selkeä: palveluiden turvaaminen ja kehittäminen tasa-arvoisesti koko maassa.

Tuskin mikään uudistus on jo ennen aloitustaan saanut niin paljon jälkiviisautta kuin tämä. Monista epäilyistä huolimatta asiassa päästiin yksimielisyyteen. On annettava tunnustus asian käynnistämisestä ja valmistelusta. Harvoin on lakiesitystä valmisteltu niin, että lausuntoja pyydettäessä asia on aidosti avoin eikä yritetä tuputtaa läpi yhtä valmiiksi mietittyä ratkaisua. Jokaisen uudistuksen lähtökohta on tosiasioiden tunnustaminen. Niin tässäkin. Se luo edellytykset korjata vanhaa ja rakentaa uutta.

Uudistus on välttämätön, jotta meillä toimisivat peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, tulevaisuudessakin. Tässä mielessä tämän uudistuksen onnistumisessa on kysymys hyvinvointiyhteiskuntamme yhden peruspilarin vahvistamisesta. Käynnistävänä syynä uudistukseen ovat mm. kuntien eriytyvä meno- ja tulokehitys, toimintaympäristön muutos, ikärakenteen voimakas muutos, muuttoliike ja henkilöstön riittävyys.

Uudistuksessa muoto sinänsä ei ole pääasia vaan toimivuus. On harmillista, että julkisuudessa keskustelu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta keskittyi varsinkin alkuvaiheessa lähes pelkästään kuntarakennekeskusteluksi. Siinä asian ydin, ihminen, ihmisen tarpeet ja toimivat palvelut, tahtoivat jäädä sivuosaan. On aina muistettava, että hallinto ja organisaatiorakenne ovat vain välineitä.

Puitelaki luo peruslinjat uudistukselle ja antaa muutokselle vahvan alkusysäyksen. Jo nyt muutos on liikkeellä, vaikka laki on vasta lähetekeskustelussa. Valmisteluvaiheessa esitystä on arvosteltu liian väljäksi. Ei puitelain tarkoitus olekaan olla kovin yksityiskohtainen. Puitelaki ei ole pakkolaki, mutta se antaa vahvan vastuun kunnille, jotka tulevat toimimaan uudistuksen muutosjohtajina. Muutokselle sinänsä ei ole vaihtoehtoa.

Puitelain tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja, johtamista, ohjausta ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Tavoitteena on hillitä menojen kasvua ja parantaa tuottavuutta.

Muutoksen keinoja on kolme pääryhmää, kuntarakennemuutos, palvelurakennemuutos sekä toimintojen ja teknologian muutos. Mikään näistä ei riitä yksin vaan näitä jokaista tarvitaan.

Uudistuksessa kiinnitetään vahva huomio palveluiden järjestämispohjaan. Terveydenhoitopalveluille ja keskiasteen koulutuspalveluille on määritelty asukasmäärälle vähimmäisrajat. Tämä siksi, että järjestämispohjasta tulisi taloudellisesti, toiminnallisesti ja henkilöstön kannalta riittävä.

Kuntien on ensi kesäkuun loppuun mennessä tehtävä oman kuntansa osalta uudistuksen toimeenpanosuunnitelma. Tämä on tärkeimpiä osia uudistuksessa. Suunnitelma perustuu analyysiin, joka ulottuu aina vuoteen 2025 saakka. Suunnitelmassa kunnat määrittelevät oman tilansa ja sen perusteella ratkaisutavoitteensa. Mikään kunta, suurikaan, ei voi jäädä tämän ulkopuolelle. Valittavia yksittäisiä keinoja kunnille on monia ja kaikki vaihtoehdot on syytä käydä läpi. Suunnittelun myötä ennakoitavuus paranee niin kuntalaisten, päättäjien kuin palveluntuottajienkin kannalta. Palvelujen uudistamista varten meillä on käytettävissä runsaasti tarkkoja tietoja ihmisistä ja palveluista ja palvelutarpeesta. Niiden nykyistä huomattavasti tehokkaampi käyttö mahdollistaa hyvien suunnitelmien tekemisen.

Toimeenpanosuunnitelmassa kukin kunta tuo esille sen, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut saavat riittävän järjestämispohjan. Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä on oltava vähintään noin 20.000 asukkaan raja ja ammatillisessa koulutuksessa vastaavasti 50.000 asukkaan raja. Niistä voidaan poiketa perustelluista syistä, joten tässäkään muoto ei ole toimivuutta tärkeämpi. Maan erilaiset olosuhteet otetaan huomioon. Muotokriteerin täyttymisen vuoksi ei ketään ole syytä pakottaa luopumaan tehokkuudesta ja toimivuudesta.

On hyvä, että yhteistoiminta-alueen toteuttamisessakin on erilaisia organisatorisia vaihtoehtoja. Merkittävä osa tehtävistä voidaan koota myös maakunnalliselle tasolle. Väestöpohjatavoite voidaan saavuttaa myös sopimalla tehtävien hoidosta sairaanhoitopiirin kanssa.

Maakuntakeskuksien ja niiden ympäristökuntien yhteistyövelvoite parantaa palvelujen toimivuutta ja talouskasvun edellytyksiä. On syytä todeta, että tämäkin perustuu aitoon yhteistyöhön eikä minkään kunnan saneluun. Se ei ole myöskään ylhäältä tuleva ennakkopäätös uudesta kunnasta. Ilman aitoa paikallista halua ja luottamusta ei saada mitään aikaan.

Arvoisa puhemies

Vapaaehtoisia kuntaliitoksia vauhditetaan tuhdilla määräaikaisella porkkanarahajärjestelmällä, joka tukee suurempien kuntakokonaisuuksien syntymistä ja monikuntaliitoksia. Keskustan eduskuntaryhmä tukee selkeästi vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja rohkaisee niitä selvittämään ja toteuttamaan. On tutkittu tosiasia se, että kuntakoko ei ole ratkaiseva eikä se saa olla itsetarkoitus. Olennaista on se, miten palvelut ovat järjestetty ja miten ne toimivat. Pelkkä hallinnollinen kuntaliitos ei ratkaise ongelmia vaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Palvelurakenteen ja toimintojen muutos ovat onnistuneen kuntaliitoksen edellytyksiä. On tärkeä, että uusi suurikin kunta on ihmisen mittainen, toimivan kansanvallan kunta.

On välttämätöntä, että porkkanarahojen lisäksi kuntaliitoksia ja yhteistyötä edesautetaan mm. poistamalla niiden hidasteita valtionosuusjärjestelmästä ja lainsäädännöstä.

Arvoisa puhemies

Merkittäviä tuloksia voi odottaa palvelutoimintojen uudistamisessa. Tuottamistapoja tulee uudistaa ennakkoluulottomasti. Uuden teknologian mahdollisuudet tuovat merkittäviä parannuksia. Palvelujen tuottamisessa yrittäjyyden vahvistaminen tuo selvää lisäarvoa. Tilaaja- tuottaja -ajattelusta saadut kokemukset ovat lupaavia ja niitä on syytä laajentaa. On syytä kuitenkin muistaa, että palvelujen tuottajasta riippumatta järjestämisvastuu säilyy aina kunnalla.

Puitelaki vakauttaa ja uudistaa valtion kuntapolitiikkaa mm. vakinaistamalla peruspalveluohjelman osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Tehtävien ja voimavarojen on oltava tasapainossa. Puitelakiesityksessä kuntien ja valtion välisen tehtävien jaon uudistaminen jäi odotuksia selvästi pienemmäksi.

Kuntien rahoitusjärjestelmä uudistetaan puitelain hyväksymisen jälkeen. Sen tulee sisältää toimiva tuloverojärjestelmä, riittävä verotulojen tasaus ja nykyistä paremmin erilaiset olosuhteet huomioon ottava valtionosuusjärjestelmä.

Lähitulevaisuudessa väistämätön asia on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen uudistamien. Emme voi välttyä siltä, että yksilön vastuu tulee kasvamaan. Myös erilaisten yhteisöjen merkitys korostuu.

Tämä suuri uudistus onnistuu ja tuo tuloksia, kun se toteutetaan myös yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutos on henkilöstön kannalta varsin turvallinen, koska siinä on varsin vahva irtisanomissuoja muutostilanteissa. Muutos on turvallinen myös palvelujen käyttäjien kannalta, koska tavoitteena on palvelujen laadun ja saatavuuden turvaaminen.

Arvoisa puhemies!

Keskusta haastaa toiset puolueet, kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat sekä muut toimijat määrätietoiseen ja kauaskantavaan uudistustyöhön. On kysymys ihmisestä ja palveluista sekä niiden tulevaisuudesta.