PÄIVÄKIRJASSA
.............................................................................................................................................................

Kevättä kohti haasteiden keskellä

Nyt alkavat kevään merkit olla selvät. Viikonvaihde oli hyvin aurinkoinen ja kaunis. Hiihtokelejä on vielä ja niinpä kävimme Kaijan kanssa lauantaina hyvän mittaisella hiihtolenkillä.

Viime viikot ovat olleet hyvin tapahtumarikkaita eduskunnassa ja muutenkin. Keskustelua ja päätöksentekoa leimaa käsillä oleva taantuma, jonka syvyyttä ja kestoa ei vielä osata arvioida. Orastavankin nousun merkit kansainvälisesti tarkasteltuna ovat vähissä. Nyt pitää tehdä päätöksiä, jotka toisaalta tukevat taantumasta selviytymistä sekä toisaalta tukevat valmiutta ottaa vastaan nousu, kun sen aika koittaa.

Olin tänään Pohjois-Pohjanmaan liitossa käsittelemässä ja analysoimassa maakunnan kuntien taloustilannetta ja tulevaisuutta. Haasteet ovat melkoiset verotulopohjan heikentyessä.

Huomenna hallitus linjaa monia asioita kehysriihessä, mm. kuntien rahoitusta sekä KELA-maksun poistamisen rahoitusta. Kehysriihen kohdistuu monia odotuksia ja toisaalta valtavia paineita tulorahoituksen ehtyessä.

Edellisessä, jo hyvän aikaa sitten kirjoittamassani päiväkirjamerkinnässä, aioin kirjoittaa muutaman sanan ulkomaalaislain käsittelystä. Asiahan oli saanut etukäteen yllättävänkin suurta ja monella tavalla värittynyttä julkisuutta. Kyseessähän ei ollut uusi ulkomaalaislaki tai ulkomaalaislain kokonaisuudistus tai uusi ulkomaalaispolitiikan linjaus, vaikka niin monissa lehtijutuissa ja uutisoinneissa puhuttiinkin.

Hallituksen esityksen keskeinen tavoite oli panna täytäntöön EU-direktiivi, jolla pyritään yhtenäisiin turvapaikkaa ja toissijaista suojelua koskeviin määräyksiin sekä turvaamaan suojelun tarpeessa oleville vähimmäistason mukaiset edut kaikissa EU-maissa. Tämä direktiivi oli pantava joka tapauksessa täytäntöön.

Eduskunta sai lakiesityksen käsiteltäväkseen jo helmikuussa 2008 ja sen jälkeen hallintovaliokunta alkoi käsitellä sitä. Varsin pian ilmeni, että lakiesitystä oli syytä muuttaa merkittävästi, vaikka kyseessä olikin hallituksen yksimielinen esitys, joka teki muutoksen hyvin hankalaksi.

Monien neuvottelujen ja vaiheiden jälkeen päästiin esittelevän ministerin ja koko valiokunnan yksimieliseen ratkaisuun perussuomalaisia lukuun ottamatta. Heidänkin mukaantulonsa oli hyvin lähellä, mutta päätyivät kuitenkin viimevaiheen tiiviiden, ennen valiokunnan ratkaisevaa kokousta käytyjen neuvottelujen jälkeen esittämään koko lakiesityksen hylkäämistä. Sanoin olevani "hiukan pettynyt" hylkäysesitykseen, koska he eivät itse missään vaiheessa esittäneet yhtään omaa esitystä tai muutosesitystä. He eivät esittäneet myöskään lakiesitystä hyväksyttäväksi siinäkään muodossa, jonka olivat neuvottelujen aikana hyväksyneet, mutta jonka taakse ei sitten kaikkia muita ryhmiä olisi saatu. Omasta mielestäni ero näiden version välillä oli vähäinen, mutta hyväksytyksi tullut versio mielestäni parempi. Laki hyväksyttiin selkeästi äänin 161 - 5. Lain sisällöstä olen käyttänyt eduskunnassa laajan esittelypuheenvuoron enkä enää toista sitä päiväkirjaan.

Tänään soitti eräs radiotoimittaja ja kysyi, että olenko muistanut, että Tyrnävän Hiihtäjäisistä tulee kuluneeksi näinä päivinä 130 vuotta. Ne olivat Suomen ensimmäiset viralliset hiihtokilpailut. Koska hiihtokilpailu piti suorittaa tasamaalla, joko jäällä tai pellolla, Tyrnävän laaja peltoaukea sopi tarkoitukseen erinomaisesti. Tämän tapahtuman muistoksi 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1979 pystytettiin Tyrnävän kirkonkylän taajamaan Tauno Seppäsen veistämä hiihtäjäpatsas. Paljon ovat hiihtotyyli ja välineet tuosta ajasta muuttuneet, mutta niin ovat monet muutkin asiat.