KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

 

Kolumni Sieviläinen-lehti 03.10.2007

 

 Yrittäjyys - taloutemme selkäranka

Yrittäjyys on ollut pitkään suomalaisen elinkeinoelämän peruskivi. Maailmalla Suomi tunnetaankin
 pienenä, mutta tehokkaana yrittäjämaana. Korkealaatuinen ja monipuolinen osaaminen on ollut yksi maamme tunnusmerkki. Ulkomaankaupan tase on ollut pitkään, 1990 -luvun alun jälkeen, vahvasti ylijäämäinen. Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjyyteen kasvatuksessa, yrittäjäksi hakeutumisessa ja yrittämisen edellytyksissä on ollut kehittämisen varaa.

Pääministeri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus otti tunnuksekseen "yrittäjyyden ja yhteisvastuun hallitus". Yrittäjyyden edellytyksiä vahvistettiin ja kehitys näkyi pääosin, kiinailmiöstä ja vastaavista asioista huolimatta, tunnusluvuilla mitattuna varsin myönteisenä. Siitä kertoo mm. hallitusohjelmaan kuuluneen yrittäjyyden politiikkaohjelman tulokset. Loppuraportin mukaan mm. yrittäjien ja yrittäjäperheiden määrä on lisääntynyt vuosien 2003 -2006 välisenä aikana 10 %.  Viime vuoden lopulla yrityksiä oli Suomessa enemmän kuin koskaan ennen.

On tärkeää, että uransa alkuvaiheessa olevaa yrittäjää tuetaan ja jo toimivalle yritykselle vahvistetaan edellytykset kasvaa ja kehittyä.  Kasvuyritysten tilanne ei kuitenkaan ole kehittynyt valtakunnassa ponnisteluista huolimatta toivotulla tavalla. Kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoiminta on edelleen liian harvojen hartioilla. Toteutetut yritysverouudistukset pyrkivät tukemaan kasvua ja investointeja sekä vahvistamaan yrittämisen edellytyksiä ja erityisesti suomalaista omistajuutta. Tämän linjan mukaisia toimia on syytä jatkaa edelleen.

Suomalaisen yrittäjyyden keskeisenä elementtinä on perheyrittäjyys. Niinpä perheyritysten voidaankin sanoa olevan Suomen talouden selkäranka. Ne työllistävät noin puolet suomalaisista työllisistä. On arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 80.000 perheyrityksessä tehdään sukupolvenvaihdos. Vaihdoksen onnistunut läpivienti on keskeinen edellytys menestystarinoiden jatkumiselle. Viime vaalikaudella hallitus sai pitkään unohduksissa olleen sukupolvenvaihdosten huojennusasian liikkeelle.

Perheyrittäjyys on usein paikallisista lähtökohdista liikkeelle lähtevää ja sijaintialueen erityispiirteiden sävyttämää. Voimakkaan globalisaation aikana perheyritysten ja paikallisen sitoutumisen merkitys korostuu. On ollut mieluista seurata sieviläisten perheyrityspohjalta lähteneiden yritysten menestystä. Kehitys on ollut viimeisten 25 vuoden aikana valtava. Yrittämisessä on ollut vahva sieviläinen elementti ja se on näkynyt. On ollut merkittävä asia se, että monet ovat halunneet yrittää kotipaikkakunnalla.

Yrittäjyys on samalla tavalla kuin Suomen ikärakennekin valtavien muutosten edessä. Ikäluokat pienenevät eivätkä työ ja työntekijöiden tarve kohtaa odotetulla tavalla. Jo tällä hetkellä työmarkkinoille tulee vähemmän väkeä kuin siirtyy eläkkeelle. Runsaan kymmenen vuoden kuluttua yli 65 -vuotiaita on 400 000 enemmän kuin nyt ja työmarkkinoilla noin 100 000 vähemmän kuin nyt. Sopeutumisen ja kehittämisen tarve on mittava. Myös teknologian muutos, ympäristöasiat ja globalisoituminen aiheuttavat merkittäviä kehittämistarpeita.

Haasteeseen yrittää vastata osaltaan ensi vuonna toimintansa aloittava uusi työvoima- ja elinkeinoministeriö. Sillä tulee olemaan keskeinen asema Suomen yritys-, työllisyys- ja innovaatioasioissa. uusi organisaatiorakenne edustaa aivan uudenlaista ajattelua. Sen toiminta perustuu perinteiset rajat ylittävälle politiikalle, jonka tarkoituksena on taata mm. toimivat työmarkkinat. Laajaan ministeriöuudistukseen liittyy myös TE-keskusten uusi organisointi. Uusi ministeriö ja TE-keskukset toimivat periaatteella, joka ottaa huomioon maakunnan omat tavoitteet ja strategian ja paikalliset olosuhteet.

Uusia mahdollisuuksia ja uusia haasteita yrittämiseen tuovat myös työn alla olevat mittavat hallinnolliset uudistukset. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, samoin kuin valtion aluehallintouudistus tulevat vaikuttamaan sekä välittömästi että välillisesti yrittämiseen.

Sievin mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämiseen tulevaisuudessakin ovat hyvät. Merkittävimpiin vahvuuksiin täällä kuuluu sitoutuneet ja osaavat työntekijät. Tämän merkitys tulevaisuudessa vain vahvistuu, kun työvoimapula uhkaa monilla alueilla ja aloilla. Sieviläinen yrittäjyys tunnetaan nykyisin laajalti. Tässäkin mielessä on ilo sanoa olevansa Sievistä kotoisin.


 

Takaisin