KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Juuret ja juurtuminen

Kesää kuuluvat nykyään monet sukujuhlat, erilaiset kotiseutu- ja kylätapahtumat ja kaukana asuvien sukulaisten vierailut. Juhliin ja tapahtumiin osallistutaan verraten aktiivisesti, niin Sievissäkin. Tämä kertoo siitä, että omien juurien ja lähtökohtien merkitys on ihmisille suuri huolimatta voimakkaasta kansainvälistymisestä ja yhdentyvästä Euroopasta.

Meillä on sisäänrakennettuna halua tietää omista lähtökohdistamme. Tieto ja  tunne niistä vahvistaa omaa identiteettiämme ja turvallisuuttamme.  Suurimmalla osalla ihmisiä on kaipuu nähdä lapsuuden maisemiaan ja kasvuympäristöään tai vanhempiensa kerta toisensa jälkeen.  Voimakkaana se näkyy monilla niillä,  jotka ovat muuttaneet kauas syntymäseuduiltaan.

 Kotiseutu- ja kylätapahtumat eivät ole järjestetty vain entisellä kotiseudulla kävijöille vaan niile, joiden kotiseutu tapahtumapaikkakunta juuri nyt on. Tapahtumat ovat omalta osaltaan juurien vahvistamista. On usein havaittavissa, että monet niistä ihmisistä, jotka ovat tulleet muualta, ovat aktiivisesti mukana kotiseututyössä ja muussa paikallisessa toiminnassa. Se on omalta osaltaan juurien kasvattamista. Tämän vähäisyys ja jopa puuttuminen näkyy suurisssa asutuskeksuksissa. Niissä asuu paljon ihmisiä, jotka kokevat juurettomuutta.

Suomessa koti ja  kotiseutu sekä niden  tunteminen on ollut tärkeä asia sukupolvien ajan. Ne, jotka aikoinaan lukivat Topeliuksen Maamme -kirjaa, oppivat jo ensimmäisistä kappaleista siitä, mitä koti ja kotiseutu ovat ja mitä ne merkitsevät. Näillä on ollut oma merkityksensä asennoitumisessa siinä työssä, jolla Siuomi on noussut kehitysmaasta 1800 -luvulta nykypäivän menestyvien kansakuntien joukkkoon. Se on historia kuluessa vaikuttanut merkittävästi myös maanpuolustustahtoon. Vahvana osoituksena sitoutmisesta kotiin ja kotiseutuun oli viiem soiten aikana mm. Se, että Suomi oli yksi niitä harvoita maista, joissa kaatuneet tuotiin kotipaikkakunnalle haudattaviksi, jos se suinkin oli mahdollista. Tällä oli suuri henkinen merkitys.

Juurien ja kotiseudun arvoa ja merkitys on vaikea mitata millään mittarilla vaikkapa rahalla. Sen merkityksen vain tuntee ja näkee. Joskus kansallisuuden, paikallisuuden ja juurien merkitystä on yritetty vähätellä ja jopa häivyttää. Monissa useista kansallisuuksista koostuvissa valtioissa tätä on yritetty, mutta on jouduttu myöhemmin toteamaan, että niihin sisältyy merkttävä voima. Sama asia on nähtävissä  paikallisella tasolla esim. kuntaliitoksissa. On tärkeä, että niitä tehtäessä ei hävitetä paikallista identitettiä vaan vahvistetaan sitä.

Paikallisuus, kotiseutu ja juuret ovat entistä merkittävämpiä kansainvälistyneessä elämässämme. Omien juurien ja lähtökohtien arvostamisella oppii arvostamaan myös toisia ja hyvinkin erilaisia lähtökohtia. Tähänkin sopii presidentti Kekkosen usein käyttämä sananlasku; "Arvaa oma tilasi ja anna arvo toisellekin". Meidän ei tarvitse luopua omista kansallisen elämämme arvoista ja asioista kansainvälistymisen nimissä vaan saamme tukeutua niihin edelleen.

Yksi osoitus paikallisuuden merkityksestä on paikallislehti, joota nykyään on suurella osalla paikkakuntia. Niin Sievissäkin on oma Sieviläinen -lehti. Luulen, että se luetaan huomattavsti tarkemmin ilmoituksia myöten kuin päivittäin ilmestyvät sanomalehdet. Monille ensitisille sieviläisille se on tärkeä side entiselle kotipaikkakunnalle.

Panin ilolla merkille, että nyt järjestettävien Sievi-viikkojen aikana ja Muttimarkkinoihin liittyen järjestetään tapahtumia kylittäin ja vähän kunkin kylän mukaan. Toivottavasti niihin osallistutaan aktiivisesti. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kylän yhteishenkeä.