KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................
Kolumni Pohjanpoika-lehdessä 08.12.2007 |
Turvallisuus - yhteinen asiamme
Kulunut vuosi on ollut Suomessa juhlavuosi. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ensimmäisen eduskunnan kokoontumisesta tuli keväällä kuluneeksi 100 vuotta. Näinä vuosina on kaiken aikaa turvallisuudella ja turvallisuuspolitiikalla ollut suuri merkitys.
Itsenäistymisen jälkeen Suomessa käytiin 1918 talvella ja keväällä vapaussota, joka oli samalla myös kansalaissota. Sodan jälkeen Suomi haki omaa suuntansa sekä turvallisuuspolitiikassa että muuten ja loi miltei tyhjästä omat puolustusvoimat.
Suuri vielä tänäänkin syvästi yhteiskuntaamme vaikuttava asia, on vuonna 1919 hyväksytty perustuslakimme, joka keskeisiltä osiltaan on voimassa vielä vuonna 2000 toteutetun uudistuksen jälkeenkin. Sen mukainen valtiomuoto, päätöksentekojärjestelmä ja perusoikeudet ovat osoittautuneet kestäviksi. Se on vaalimisen arvoinen asia.
Suomi on itsenäisen historiansa aikana kokenut monia, vaikeitakin vaiheita. Suurimmista koettelemuksen ajoista, sodistamme, on kulunut jo yli 60 vuotta. Vaikka olosuhteet ovatkin kokonaan toiset kuin vuosikymmeniä sitten, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merkitys ei ole poistunut. Muuttuneet olosuhteet ja maailmapoliittinen tilanne on kuitenkin luonnollisesti otettava huomioon.
Juuri nyt on valmisteilla uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, joka linjaa tulevaisuutta keskeisesti. Maanpuolustuksen osalta uskon ja myös vahvasti toivon, että yksi puolustuspolitiikkamme ydinasioita on oma yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, mielestäni tämä asia on edelleen osoittanut elinvoimaisuutensa. Esimerkiksi
varsin suppea palkka-armeija ei maassamme koskaan voisi saavuttaa sitä uskottavuutta, mikä on kattavalla asevelvollisuusarmeijalla.
Entistä tärkeämmässä asemassa yhteiskunnassamme on myös sisäinen turvallisuus. Olen viime aikoina nykyisten tehtävieni vuoksi siihen saanut paneutua. Nykyisen hallituksen ohjelmassa jatketaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa entistä laajempana, konkreettisempana ja sitouttavampana. Tämän poikkihallinnollisen ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tämä ohjelma ei ole tarkoitettu vain viranomaistyöksi vaan myös kansalaisia koskevaksi.
Entistä enemmän sisäiseen turvallisuuteen liittyy myös kansainvälinen yhteistyö. Mm. yhteiset toimet järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja terrorismin torjumiseksi ovat olleet EU-maiden sisäasioiden valiokuntien puheenjohtajien niissä kokouksissa esillä, joissa olen ollut mukana.
On selvästi näkyvissä, että syrjäisestä sijainnistamme huolimatta emme elä missään lintukodossa. Kansainväliset ongelmat heijastuvat meillekin ja kotitekoisissakin on runsaasti työtä.
Kun ajattelemme itsenäisyytemme 90 -vuotista historiaa, voimme todeta saaneemme hyvän perinnön edeltäviltä sukupolvilta. He ovat luovuttaneet maan meille paremmassa kunnossa ja turvallisempana kuin itse olivat sen saaneet. Tämä tulisi olla meidänkin tavoitteemme.