KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

 *************************************************

 Suomalaisten tulevaisuudesta

Luin vastikään vanhaa, vuonna 1940 välirauhan aikana julkaistua kirjaa, jossa monissa artikkeleissa käsiteltiin perhettä, äitiyttä ja niihin liittyviä asioita. Kirjassa oli mm. silloisen väestöliiton johtajan, myöhemmän valtiomiehen V.J. Sukselaisen artikkeli, jossa hän käsitteli Suomen väestökehitystä.

Sukselainen oli huolissaan tulevaisuudesta ja arvioi, että väkiluku alkaa vähetä, jos syntyvyys ei käänny nousuun. Se oli 1930 -luvulla ja erityisesti sen loppupuolella laskenut huomattavasti. Tuolloin taloudellinen kasvu oli vahva vuosikymmen alun talouslaman jälkeen. Talouden kasvu näkyi myös arvoissa ja asenteissa. Nykytermillä sanottuna sinkkuelämä oli eräs ihanne, ja lasten lukumäärä perheissä laski voimakkaasti.

V.J. Sukselainen arvioi artikkelissaan, että jos syntyvyys oleellisesti paranee ja perheen lapsilukumäärä kasvaa, on mahdollista, että Suomen väkiluku saavuttaa 4 miljoonan asukkaan haamurajan vuonna 1975.

On hyvin tunnettua, mitä tapahtui. Vuonna 1941 alkoi jatkosota, jossa kaatui ja haavoittui kymmeniätuhansia miehiä. Sodan menetykset olivat monella tavoin aineellisesti ja henkisesti mittavat. sodan jälkeen alkoi vaativa jälleenrakennustyö. Avioliittoja solmittiin ennätysmäärä. Työn tekemisen halu oli valtava. Asutettiin nopeasti yli 400.000 Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta tullutta ihmistä. Asutettiin rintamamiehet, nostettiin teollisuustuotantoa ja raivattiin maata. Tulevaisuuden usko ja paremman tulevaisuuden tekemisen halu oli vahva.

Syntyvyys nousi nopeasti. Vuosina 1946 -1949 syntyneitä nimitetäänkin suuriksi ikäluokiksi. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi noin kaksinkertainen määrä lapsia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Neljän miljoonan asukkaan raja saavutettiin jo vuonna 1950, ts. 25 vuotta positiivisen
ennusteen arviovuotta aikaisemmin.

Lapsilisälaki annettiin vuonna 1948 ja sen merkitys silloisessa valtiontaloudessa oli todella suuri. Ns. jakovaraa ei ollut, mutta tämä uudistus haluttiin toteuttaa. Merkittävä se oli myös lapsiperheiden toimentulon parantamisessa.

Syntyvyys on nyt laskenut lähes puoleen suurten ikäluokkien ajoista. Suuret ikäluokat ovat vieläkin edelleen suurimpia elossa olevia ikäryhmiä. Esimerkiksi 60 -vuotiaita on nyt noin 25 000 enemmän kuin 1 -vuotiaita, joita on runsaat 58 000. Eläkkeelle siirtyy jo nyt vuosittain enemmän ihmisiä kuin tulee työmarkkinoille. Tämä ero tulevina vuosina vain kiihtyy ja huoltosuhde muuttuu nopeasti. On silloin tällöin hyvä kysyä, mikä on meidän suomalaisten tulevaisuus kansana.