AJANKOHTAISTA
.............................................................................................................................................................

Tapani Tölli: Puhutaan ensin palveluista, sitten malleista

Verkkolehti Apila

Naapurin tontille tuntuu olevan helpompi rakentaa. Keskustan Tapani Tölli sanoo tämän vanhan viisauden pätevän hyvin Paras-hankkeesta keskusteltaessa. Naapurikuntia on helppo yhdistellä ja lakkautella. Kun oma kunta pitäisi lakkauttaa, muuttuvat tiukimmankin kokoomuslaisen ja sosialidemokraatin puheet.

Valtakunnan mitassa on kysymys siitä, että suurimmat säästöt syntyvät siellä missä ovat suurimmat menot. Haasteet eri alueilla ovat erilaiset. Juuri siitä syystä tarvitaan yhteistä ymmärrystä uudistusten välttämättömyydestä ja eri alueilla käytävää keskustelua uudistuksen suunnasta.

Tapani Tölli huomauttaakin mm. Helsingin kokoomusjohdolle, että palvelurakenteiden tarkastelu on syytä aloittaa omalta tontilta ja mukana on oltava myös niiden kuntien, joissa suuret toimintamenot syntyvät.

Kunnan koko ei takaa elinvoimaa

Rauhallisena miehenä tunnettu Tölli kuulostaa välillä jos nyt ei turhautuneelta, niin ainakin vähän ironiselta, kommentoidessaan tänä syksynä vellonutta palvelu- ja kuntarakennekeskustelua. Pitkän linjan hallintomies ja kunnanjohtaja hämmästelee mm. muutamien naapurileirien poliitikkojen lyhytnäköisiä lausuntoja.

- Jos kunnan koko takaa elinvoiman, niin yhdelläkään suurella kunnalla ei pitäisi olla talousvaikeuksia, ja toisinpäin: meillä on monia pieniä ja keskikokoisia kuntia, joiden talous voi hyvin! Ei siis voi olla kyse pelkästään koosta tai rakenteesta, on pakko mennä niiden taakse sisältöihin.

Tölli viittaa lausunnollaan Helsingin kaupunginhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren torstaiseen lausuntoon, jonka mukaan pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi rajata pois palvelurakennehankkeesta. Vapaavuoren mielestä hanke lähtee "pienten ja elinkelvottomien kuntien" ongelmista ja "uhkailulla ulottaa maan muiden osien tarpeista syntyneet hankkeet myös pääkaupunkiseudulle ei saavuteta mitään hyvää".

Tölli muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla monet palvelut tuotetaan kalliisti ja tehottomasti, vaikka verotulot ovat suuret.

Liikkeelle periaatteista, ei malleista

Tapani Tölli haluaa kääntää koko käydyn keskustelun uuteen kulmaan. Tässä vaiheessa hän jättäisi vielä kaikki esitetyt mallit hetkeksi rauhaan.

- Ennen kuin otetaan vahvaa kantaa malleihin, on syytä tarkastella niitä periaatteita, joita palveluissa on täytettävä, olipa toteutustapa sitten mikä hyvänsä.

- Mitä ovat meidän välittömästi tarvitsemamme palvelut? Päivähoito, koulu, kirjasto, vanhustenhuolto… Kuinka lähellä näiden pitää sijaita ja mitä tarkoittaa "lähellä" missäkin osassa maata; tarkastelukulma on erilainen Pudasjärven kunnassa tai Uudenmaan vaalipiirissä, vaikka ne alueina ovatkin saman kokoisia!

Töllille keskustelussa on kaksi yli muiden käyvää periaatetta. Kaikilla suomalaisilla pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaiden palveluiden saamiseen. Se on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys.

Toinen periaate on lähi- ja paikallisdemokratian vaaliminen. Mitä paremmin kansalaiset voivat vaikuttaa, sitä vahvemmin he sitoutuvat yhteisten asioiden hoitamiseen ja yhteisöissä piilevä osaaminen ja energia saadaan käyttöön.

Tämä ei ole väheksyttävä asia. Paljon mieluummin kunnallisten vaikuttajien ja asioidenhoitajien osaamista ja voimaa kannattaa käyttää tähän kuin iänikuiseen vatvomiseen pakkoliitoksista ja säästöjen etsimiseen.

Kyse on myös siitä, että Töllin mielestä tärkeintä on muistaa joustava suunnittelu. Yksikään malli tuskin on sellaisenaan sovellettavissa heti käytäntöön.

- Tähän mennessä esitetyistä malleista lähi- ja aluekuntamalli sisältää eniten keskustalaisia periaatteita ja siitä jalostettuna voisi syntyä jotakin, hän arvioi, mutta huomauttaa, että linnottautuminen yhden mallin taakse on vaarallista.

– Muistetaan kuitenkin koko ajan, että palveluista on kysymys, Tölli sanoo.

Tämä on palautettava mieliin erityisesti sdp:lle ja kokoomukselle, jotka veivaavat keskustelua kuntarakenteiden suuntaan. Heiltä pitää kysyä kantoja palveluiden tuotantotapojen uudistamiseen. Sehän on joka tapauksessa toteutettava, on kuntakoko pieni, keskisuuri tai suuri.

Nykytilanteen jatkuessa kaikki häviävät

Tapani Tölli myöntää realistisesti, että ei ole muutosta, jossa kaikki voisivat voittaa yhtä paljon. Sen sijaan nyt pitäisi lähteä aktiivisesti etsimään mahdollisimman hyvää lopputulosta, joka saataisiin myös poliittisesti sovittua.

Hänen mukaansa pitää tunnistaa ikärakenteen muutos, muuttoliike ja palvelutarpeen kasvu. Asioita pitää järjestää uudella tavalla hyvien palveluiden turvaamiseksi.

- Omaa aluetta ja kuntaa pitää voida tarkastella ennakkoluulottomasti. Lähtökohtana on ihminen, sitten tulee paikallinen identiteetti ja vasta sitten hallintorakenne, olipa se millainen hyvänsä. Kunnan hallinnollinen itsenäisyys ei ole mikään itsetarkoitus. Mutta ei pidä myöskään kuntaliitoksen olla!

Tässä ajattelussa tuntuvat keskustalaiset periaatteet. Niihin on helppo yhtyä. Koska uudistus on vielä omien ministereidemme takana, nyt ei pidä arkailla sisäistä keskustelua ja ennakkoluulottomuutta.

Apila /

Pirkko Määttälä

Pekka Perttula

Juttu löytyy myös osoitteesta: http://www.keskusta.fi/apila/uutiset/?article_id=11672

Takaisin