KIRJOITUKSET
.............................................................................................................................................................

Kansanvallan juhlapäivä

Tänään on kansanvallan juhlapäivä. Suomen ensimmäinen eduskunta kokoontui 100
vuotta sitten Helsingin palokunnantalolle ensimmäiseen täysistuntoonsa.
Edellisen syksyn säätyvaltiopäivistä oli siirrytty yhteen maailma
uudenaikaisimpaan ja demokraattisimpaan järjestelmään huolimatta siitä, että
Suomi kuului vielä suuriruhtinaskuntana Venäjään.

Olin eilen laskemassa seppeleen eduskunnan pitkäaikaisen puhemiehen,
ensimmäisen eduskunnan jäsenen, vuosina 1937 - 1940 tasavallan presidenttinä
toimineen Kyösti Kallion haudalle Nivalaan. Hänestä voi liiottelematta sanoa,
että hän oli aikansa merkittävin ja vaikutusvaltaisin parlamentaarikko.
Kansanedustajana hän toimi vuodet 1907 - 1937 ja jo sitä ennen
säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana vuosina 1904 -1906. Vuodesta
1917 saakka hän oli presidentiksi tuloonsa saakka joko ministeri tai eduskunnan
puhemies. Hänet valittiin 16 kertaa eduskunnan puhemieheksi, jota määrää ei
kukaan ole ylittänyt. Ministerinä hän oli kymmenen kertaa, joista neljä kertaa
pääministerinä.

Puhemiehenä hän piti lujasti kiinni parlamentin arvovallasta sekä eduskunnan
ulkopuolella että talon sisällä. Hän piti myös edustajat "hyvässä kurissa" ja
velvoitti heidät ahkeraan työhön, jossa näytti itse esimerkkiä. Kyösti Kallio
oli luonteensa, kokemuksensa ja kutsumuksena perusteella päätöksentekijä ja
lainsäätäjä. Hänellä oli taito muotoilla ehdotuksia, lausumia ja kompromisseja
sekä taito hahmottaa oleelliset konkreettiset asiat. Esimerkiksi, kun eduskunta
hyväksyi 6.12.1917 senaatin itsenäisyysjulistuksen, päätöslauselmaehdotuksen
muotoili Kyösti Kallio.

Kyösti Kalliosta voi sanoa, että hän oli sydänjuuriaan myöten parlamentaarikko,
demokraatti ja kansanvallan kannattaja. Hän oli myös laillisuusmies, joka
korosti kaikissa tilanteissa lain noudattamisen tärkeyttä. Hän torjui selkeästi
äärivasemmiston kumouksellisen toiminnan ja oikeistoradikalismin otteet. "Maa
on lailla rakennettava", oli yksi hänen periaatteistaan.

Kun talvisota päättyi, presidentti Kyösti Kallio puhui radiossa ja sanoi mm.:
"Mutta meillä on nyt mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttamme, sillä Suomen
kansa on säilynyt, valtiokoneistomme on koskematon ja suomalainen
kansallistunto ja kunnia ovat jäljellä kirkastuneina ja entistä
määrätietoisempina tulevista tehtävistään".  Parlamentaarinen järjestelmämme
oli säilynyt ja toimi sodan aikanakin.

Maaliskuussa 1945, kun Keski-Euroopassa vielä sodittiin, Suomessa oli jo
normaalit eduskuntavaalit ja parlamentarismi toimi täysipainoisesti
valvontakomissiosta ym. huolimatta. Valtiokoneistomme oli kestänyt näidenkin
raskaiden sodan ja sen jälkivaiheiden yli.

Perustuslakimme 2. pykälässä sanotaan "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle,
jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Tämän merkittävän pilarin
pystyttämisessä ja sen perustan vahvistamisessa Kyösti Kalliolla oli keskeinen
rooli ja sen vaikutus tuntuu vieläkin. Tästä olemme hänelle hyvin kiitollisia.

Tapani Tölli
Takaisin