Unohtuuko aate?

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa puhuttiin aatteesta ja arvoista enemmän kuin vuosiin. Se on hyvä asia. Puolue, jolla ei ole aatteellista perustaa ja jonka kivijalka ei ole kunnossa, ei tule menestymään pitkään.

Oikeus ja kohtuus

Viime aikoina ovat monta kertaa nousseet mieleeni sanat oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Vanhaan Ruotsin lakiin liittyen, jonka merkitys maamme historiassa on huomattava, mainitaan ohjeissa tuomareille mm.: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan".  Toteutuvatko yhteiskunnassamme ja elämisessämme oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus? Sitä olisi nykyisinkin syytä usean asian, ilmiön ja päätöksenteon yhteydessä tarkastella. Ketkä ja mitkä käyttävät valtaa, millä valtuuksilla ja miten?

Median vallasta on viime aikoina keskusteltu vaali- ja puoluerahoitusselvittelyjen ja -uutisoinnin yhteydessä. On sinänsä erittäin hyvä ja välttämätöntä, että uutisoinnin ja median aktiivisuuden takia lainsäädäntöä nyt uudistetaan ja rahoitusjärjestelmä tulee avoimeksi ja mahdollisimman selkeäksi. Se, onko tästä asiasta uutisointi ollut aina objektiivista ja oikeasuhtaista, on eri asia.

Mediasta on käytetty nimitystä neljäs valtiomahti. Monet toimittajat sanovat toimivansa vallan vahtikoirina, mikä onkin tärkeä tehtävä. Näyttää kuitenkin siltä, että viime vuosien aikana vahtikoira on halunnut ottaa myös varsinaista valtaa itselleen. Samanaikaisesti uutisoinnin luonne on muuttunut. Uutisten painopiste on siirtynyt asioista kohuihin ja myös asioista enemmän henkilöihin ja heidän tekemisiin yksityiselämässään.

Välillä tuntuu surulliselta seurata uutisoinnin painopistettä, koska tällä hetkellä on monia suuria ja kauaskantoisia asioita päätettävänä.  Käsillä on vaikea taloudellinen lama, sosiaalisten ongelmien määrä on mittava, vastuu ympäristöstä on kasvava, sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta olisi keskusteltava jne. Uutisointi ja kirjoittaminen näistä aiheista eivät ilmeisesti kiinnosta tarpeeksi lukijoita.

Näyttää usein myös siltä, että painopisteen siirtyminen kohu-uutisointiin on johtanut siihen, että kun vallan vahtikoira on ottanut valtaa itselleen,  se käyttää toisinaan kaikkia oikeusjärjestelmämme vaiheita. On tilanteita, joissa voi sanoa, että media selvittää ja tutkii, sen jälkeen syyttää ja sitten tuomitsee. Harmillista on vain se, että kohteena olevan puolustautumismahdollisuudet eivät aina ole kovin hyviä. Oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus saattavat jäädä hyvin sivuasiaksi. On tärkeä, että meillä on vahva sanavapaus ja tiedottamisen vapaus, mutta on aina syytä muistaa, että aina vapauteen ja vallankäyttöön liittyy vastuu.

Se, toteutuvatko oikeus ja kohtuus muutoin yhteiskunnassamme ja elämisessämme, olisi syytä olla jatkuvan arvioinnin kohde. Talouden taantuma ja suuret muutokset asettavat helposti paineita jättää nämä unohtumaan. Siksi juuri nyt on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, syrjäytymisen estämisestä ja ihmisten toimeentuloedellytyksistä. Jouduin vähän aikaa sitten vastaamaan erään pienten lasten äidin kysymykseen, toteutuuko oikeus ja kohtuus siinä, että hänen oli sairastuttuaan mahdotonta saada kodinhoitoapua muutamaksi päiväksi ja toisaalta lähellä asuvan perheen kaksi lasta on kunnallisessa päivähoidossa, vaikka toinen vanhemmista on kotona eikä perhe kärsi sosiaalisista ongelmista. Vastasin yksiselitteisesti: "Ei toteudu". Meillä olisi paljon näissä asioissa tekemistä.

Parhaalla tavalla oikeus ja kohtuus yhteiskunnassa toteutuvat parlamentaarisen järjestelmän kautta, vaikka kuluneiden kuukausien keskustelu onkin sen uskottavuutta koetellut. Mielipidetiedustelujen mukaan äänestysaktiivisuus ei ole suuri ja poliitikkojen uskottavuus on alentunut. Suomalaisen parlamentarismin esitaistelijoihin kuulunut Kyösti Kallio käytti usein sanoja: "Maa on lailla rakennettava". Se sisältää vahvan lakien kunnioittamisen ja noudattamisen periaatteen. Se synnyttää myös luottamuksen oikeudenmukaisuuteen. Hän korosti myös sitä, että meidän itse kunkin on toimittava yhteiskunnallisissa tehtävissämme niin, että ihmiset voivat kokea tämän maan omaksi maakseen ja yhteiskunnan oikeudenmukaiseksi. Nämä periaatteet ovat ajankohtaisia tänäänkin.

Juuret ja juurtuminen

Kesää kuuluvat nykyään monet sukujuhlat, erilaiset kotiseutu- ja kylätapahtumat ja kaukana asuvien sukulaisten vierailut. Juhliin ja tapahtumiin osallistutaan verraten aktiivisesti, niin Sievissäkin. Tämä kertoo siitä, että omien juurien ja lähtökohtien merkitys on ihmisille suuri huolimatta voimakkaasta kansainvälistymisestä ja yhdentyvästä Euroopasta.

Meillä on sisäänrakennettuna halua tietää omista lähtökohdistamme. Tieto ja  tunne niistä vahvistaa omaa identiteettiämme ja turvallisuuttamme.  Suurimmalla osalla ihmisiä on kaipuu nähdä lapsuuden maisemiaan ja kasvuympäristöään tai vanhempiensa kerta toisensa jälkeen.  Voimakkaana se näkyy monilla niillä,  jotka ovat muuttaneet kauas syntymäseuduiltaan.

 Kotiseutu- ja kylätapahtumat eivät ole järjestetty vain entisellä kotiseudulla kävijöille vaan niile, joiden kotiseutu tapahtumapaikkakunta juuri nyt on. Tapahtumat ovat omalta osaltaan juurien vahvistamista. On usein havaittavissa, että monet niistä ihmisistä, jotka ovat tulleet muualta, ovat aktiivisesti mukana kotiseututyössä ja muussa paikallisessa toiminnassa. Se on omalta osaltaan juurien kasvattamista. Tämän vähäisyys ja jopa puuttuminen näkyy suurisssa asutuskeksuksissa. Niissä asuu paljon ihmisiä, jotka kokevat juurettomuutta.

Suomessa koti ja  kotiseutu sekä niden  tunteminen on ollut tärkeä asia sukupolvien ajan. Ne, jotka aikoinaan lukivat Topeliuksen Maamme -kirjaa, oppivat jo ensimmäisistä kappaleista siitä, mitä koti ja kotiseutu ovat ja mitä ne merkitsevät. Näillä on ollut oma merkityksensä asennoitumisessa siinä työssä, jolla Siuomi on noussut kehitysmaasta 1800 -luvulta nykypäivän menestyvien kansakuntien joukkkoon. Se on historia kuluessa vaikuttanut merkittävästi myös maanpuolustustahtoon. Vahvana osoituksena sitoutmisesta kotiin ja kotiseutuun oli viiem soiten aikana mm. Se, että Suomi oli yksi niitä harvoita maista, joissa kaatuneet tuotiin kotipaikkakunnalle haudattaviksi, jos se suinkin oli mahdollista. Tällä oli suuri henkinen merkitys.

Juurien ja kotiseudun arvoa ja merkitys on vaikea mitata millään mittarilla vaikkapa rahalla. Sen merkityksen vain tuntee ja näkee. Joskus kansallisuuden, paikallisuuden ja juurien merkitystä on yritetty vähätellä ja jopa häivyttää. Monissa useista kansallisuuksista koostuvissa valtioissa tätä on yritetty, mutta on jouduttu myöhemmin toteamaan, että niihin sisältyy merkttävä voima. Sama asia on nähtävissä  paikallisella tasolla esim. kuntaliitoksissa. On tärkeä, että niitä tehtäessä ei hävitetä paikallista identitettiä vaan vahvistetaan sitä.

Paikallisuus, kotiseutu ja juuret ovat entistä merkittävämpiä kansainvälistyneessä elämässämme. Omien juurien ja lähtökohtien arvostamisella oppii arvostamaan myös toisia ja hyvinkin erilaisia lähtökohtia. Tähänkin sopii presidentti Kekkosen usein käyttämä sananlasku; "Arvaa oma tilasi ja anna arvo toisellekin". Meidän ei tarvitse luopua omista kansallisen elämämme arvoista ja asioista kansainvälistymisen nimissä vaan saamme tukeutua niihin edelleen.

Yksi osoitus paikallisuuden merkityksestä on paikallislehti, joota nykyään on suurella osalla paikkakuntia. Niin Sievissäkin on oma Sieviläinen -lehti. Luulen, että se luetaan huomattavsti tarkemmin ilmoituksia myöten kuin päivittäin ilmestyvät sanomalehdet. Monille ensitisille sieviläisille se on tärkeä side entiselle kotipaikkakunnalle.

Panin ilolla merkille, että nyt järjestettävien Sievi-viikkojen aikana ja Muttimarkkinoihin liittyen järjestetään tapahtumia kylittäin ja vähän kunkin kylän mukaan. Toivottavasti niihin osallistutaan aktiivisesti. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kylän yhteishenkeä.

Viikko sitten oli kesäpäivän seisaus. Silloin päivä oli pisimmillään ja yö
lyhimmillään. On  pysäyttävää todeta, että vaikka olemmekin keskellä
kesää ja keskellä parasta kasvukautta, päivät alkavat lyhentyä ja syksy tulee
eteen jälleen yllättävän nopeasti. Siksi onkin syytä nauttia myös kesän tuomasta
valosta, vehreydestä ja koko elämästä.

Politiikan kevätkausi on ollut lämmin ja tapahtumarikas. Suurin asiakokonaisuus
on ollut käsillä olevaan taloudelliseen lamaan liittyvät ongelmat ja niiden
hoitaminen. Samanaikaisesti on ollut ja on edelleen työn alla monia mittavia
uudistuksia.  Kaiken tämän keskellä on pitkään vellonut jo kohtuuttomat
mittasuhteet saanut mediakohu vaalirahoituksen ympärillä. On selvää, että
rahoitusjärjestelmä ja sen käytännön toteuttaminen tulee olla avointa, rehellistä ja luotettavaa sekä selkeästi
lakien, asetusten ja sääntöjen mukaista. Vaalirahoituslainsäädäntöä sinänsä on myös
uudistettava, kuten parasta aikaa tehdäänkin.

Nyt käydyssä julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa on kuitenkin ollut varsin
erikoisia piirteitä ja tarkoitushakuisuutta, joka on osaltaan koetellut luottamusta
ja uskottavuutta yhteiskuntamme peruspilareihin kuuluvasta asiasta, yhteisten asioiden hoitamisesta, toimivasta
parlamentarismista. Tämän luottamuksen vahvistaminen on yhteinen tärkeä
tehtävämme.  Kun 1930 -luvulla parlamentarismia koeteltiin ja kritisoitiin,
Kyösti Kallio oli yksi voimakkaimpia kansavallan puolestapuhujia. Hän vastuutti
asiassa eduskunnan puhemiehenä toimiessaan vahvasti myös kaikkia edustajia ja
sanoi, että parhaiten uskottavuus vahvistuu, kun itse kukin kohdaltansa
huolehtii siitä, että toimii oikein eikä sorru ylilyönteihin ja asiattomuuksiin. Näin asia on
nytkin.

Politiikan syksy tulee olemaan hyvin haasteellinen ja vaikeakin. Taloudellinen
tilanne julkisessa taloudessa, koko kansantaloudessa ja monissa
yksityistalouksissakin on pääasiallinen yhteinen huolen ja toimenpiteiden kohde.
Budjetin laatiminen tulee olemaan edellisvuotisia huomattavasti vaikeampaa.
Tämä tulee koettelemaan myös puolueiden välistä yhteistyökykyä.

Oman vastuualueeni osalta hallintovaliokunnassa syksyllä on työn alla monia
mittavia ja vaikeitakin asioita. Suurin asia on keväällä käsittelyyn tullut
historiallinen aluehallintouudistus. Tavoitteena on saada se valmiiksi lokakuun
loppuun mennessä, jotta se voi tulla voimaan ensi vuoden alussa. Tämän tästä
keskusteluissa esiin nousevaan ulkomaalaislakiin on tulossa nyt useita
muutoksia, joista merkittävimmät tulevat valtioneuvoston keväisen selvityksen
perusteella. Syksyllä tulee käsittelyyn myös selonteko  PARAS -hankkeesta.  Sen
merkittävyyttä korostaa kuntien paheneva taloudellinen tilanne ja vaikeudet
suoriutua peruspalveluiden järjestämisestä.

Hallitus on antanut juuri esityksen eduskunnalle ampumaselainsäädännön
uudistuksen ensimmäisen vaiheesta, jolla uudistetaan mm. aselupamenettelyä ja
valvontaa. Toinen vaihe käsitellään vuonna 2010. Ampumaselainsäädännön muutos
nopeutui Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen. Keskustelu lain
valmisteluvaiheessa on eri puolilla ollut vilkasta ja lainehtivaa sekä
näkemyksiltään suurestikin poikkeavaa. Suomessa metsästyksellä,
ampumaharrastuksella ja ampumaurheilulla ovat olleet pitkät  perinteet. Se on
lähtökohtaisesti ollut hyvin järjestettyä ja kurinalaista. On hyvin perusteltua,
että harrastusmahdollisuudet ovat hyvät tulevaisuudessakin ja toisaalta turvallisuusasiat ovat järjestyksessä. Tulemme
valiokunnassa asiaan huolella paneutumaan.

Varaudumme ja valmistaudumme kaikin tavoin työntäyteiseen politiikan loppuvuoteen. Se vaatii entistä enemmän kaikilta vastuutuntuntoa ja yhteistyöhalua eikä irtopisteiden keruulle pitäsi olla kenellekään sijaa.

Hyvää alkanutta kesää!

Äitienpäivän aikaan

Olin kirjoittamassa tätä kolumnia toisesta ajankohtaisesta aiheesta, mutta ajatukset liikkuvat vielä äitienpäivänä esiin tulleissa asioissa. Äitienpäivänä perinteiseen tapaan presidentti palkitsi äitejä näiden tekemästä merkittävästä työstä kasvattajana. On tärkeä, että äitienpäivänä muistetaan äitejä kasvattajina sekä äitiyttä myös yhteiskunnan taholta.

Presidentti Halonen toivoi kunniamerkkien luovutustilaisuudessa Suomen päättäjiltä viisautta ja sitkeyttä perhepolitiikkaan taloudellisesta taantumasta huolimatta. Leikkaukset, jotka toteutettiin perhepolitiikkaan 1990-luvun laman aikana, tuntuvat vieläkin monen elämässä. Presidentti toivoi sellaista perhepolitiikkaa ja hyvinvointiyhteiskunta-ajattelua, jossa kaikki pidämme toisistamme huolta. Hän toivoi myös, että suomalaiset muistaisivat kannustaa toisiaan. Äitien pitää vahvistaa lastensa itsetuntoa, mutta myös äitien itsetunnosta on pidettävä huolta.

Aluehallinnon uudistus - historiallinen muutos

Viime viikolla eduskunnalle annettiin esitys aluehallinnon uudistuksesta. Asiaa esitellyt ministeri Kiviniemi luonnehti esitystä itsenäisen Suomen historian mittavimmaksi aluehallintouudistukseksi. Uudistuksen laajuutta kuvaa se, että toteuttaminen edellyttää noin 250 lain ja yli 1 200 säännöksen muuttamista. Uudistuksen piirissä on noin 6000 henkilöä ja sitä on valmisteltu varsin tiiviisti kuluneet kaksi vuotta. Ottaen huomioon sen, että aluehallinto on perinteisesti ollut alueellisten, hallinnonalakohtaisten ja poliittisten näkemyserojen kohde, uudistusta on pystytty viemään eteenpäin varsin rakentavassa hengessä.

Vastuullinen vapaus

Kansainvälinen taloudellinen lama osoittautuu päivä päivältä syvemmäksi ja vaikutuksiltaan laajemmaksi. Vuosi sitten ei nykyistä tilannetta vielä tässä mitassa kuviteltu edes painajaisunissa. Merkkejä kansainvälisen talouden elpymisen alkamisesta odotetaan ja toivotaan, mutta niitä ei vielä ole juurikaan näkynyt. Nykyinen tilanne on pakottanut arvioimaan ja linjaamaan uudelleen talouspolitiikkaa lähes kaikissa maissa, niin myös Suomessa.

On monia kertoja todettu, että ylikorostuneen vapaa markkinatalous on tullut tiensä päähän. Usko markkinavoimien kaikkivoipaisuuteen on murtunut. Samoin luottamus siihen, että omia etujaan valvovat sijoittajat ovat paras tae siitä, että riskit rahoitusmarkkinoilla eivät nouse suuriksi, on osoittautunut perusteettomaksi. Julkisen vallan oikeasuhtainen sääntely on noussut arvoonsa. Markkinoiden kyky ratkaista automaattisesti esiin tulleet ongelmat, ovat huonot.

Suomen nousu

Runsas viikko sitten oli ensimmäinen Suomea, Ruotsia ja Venäjää koskevan merkkivuoden 1809 tapahtuma Ruotsin valtiopäivillä. Olin mukana tässä tapahtumassa eduskunnan valtuuskunnassa. Se herätti mielessäni monia nykypäiväänkin liittyviä ajatuksia. On kulunut 200 vuotta siitä, kun Suomi ja Ruotsi erkaantuivat toisistaan 600-vuotisen valtioyhteyden jälkeen. Suomen Sodan jälkeen solmitussa Haminan rauhassa Suomi liitettiin Venäjään. Yhteys Ruotsiin kuitenkin säilyi hyvänä ja monissa asioissa Suomi ja Ruotsi ovat nykyisinkin hyvin lähellä toisiaan.

Erkaantuminen merkitsi merkittävää ja uuden kehityksen käynnistymistä molemmissa maissa. Jos ennen Haminan rauhan solmimista Venäjän keisari eli tsaari oli kutsunut koolle Porvoon valtiopäivät. Niissä vahvistettiin se, että Suomi sai pitää voimassa vuoden 1734 lain, joka oli hyvin toimiva, Ruotsista periytyvän hallintojärjestelmänsä ja luterilaisen uskonnon. Aleksanteri I vahvisti Porvoossa Suomen autonomisen aseman ja sanoi Suomen korotetun kansakuntien joukkoon. Suomen erityisasema suuriruhtinaskuntana mahdollisti kehityksen, joka loi pohjaa Suomen itsenäistymiselle vuonna 1917.

Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän ytimiin kuuluu käsite vapaa talonpoika, joka kuului myös keskeisenä asiana vuoden 1734 lakiin. Tämä laki ja sen perintö säilyi Suomessa jopa paremmin kuin Ruotsissa. Järjestelmä poikkesi melkoisesti muun Venäjän valtakunnan tilanteesta ja on merkittävää, tämä ei murrettu vaikeanakaan aikana sen runsaan sadan vuoden kuluessa, minkä Suomi kuului Venäjään. Tämän lain perintö näkyy hyvin vieläkin.

Tämän perinnön mukaisesti Suomessa on edelleenkin vahva lain kunnioitus verrattuna esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Se tuli näkyviin sortovuosien aikaan, itsenäistymisen aikaan ja myöhemminkin. Mm. vuosin 1917 - 1937 ajan merkittävin parlamentaarikkomme Kyösti Kallio piti selkeänä periaatteena, että "maa on lailla rakennettava".  Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa "Maaherra" maaherra Wibelius vetoaa voimakkaasti Venäjän keisarin hyväksymään vuoden 1734 Ruotsin lakiin ja sanoo elämään jäänet sanat: "…vaan laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää".

Kun Suomi ja Ruotsi erkaantuivat, Suomen alue oli Ruotsin emämaahan verrattuna takamaa ja taloudellisesti selvästi heikommin kehittynyt. Suomen tie nykyiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi on merkittävä ja ainutlaatuinen saavutus kansainvälisestikin arvioituna.

Taloudellinen kehitys vahvistui kansallisen heräämisen myötä. Kuitenkin vielä viime sotien päätyttyä runsaat 60 vuotta sitten Suomen bruttokansantuote asukasta kohti oli vain noin puolet Ruotsin vastaavasta. Ruotsin talouskasvu oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä hyvin voimakas. Siitä huolimatta Suomi on saavuttanut Ruotsin jo vuosia sitten.

Me elämme juuri nyt kansainvälisen talouden laman aikaa. Yhteinen suuri huolen aihe ja toimenpiteiden ja päätösten ponnin on se, miten tästä noustaan ja miten eri kansakunnat nousevat. Joka tapauksessa taloudessa tapahtuu uusjakoa sekä kansainvälisesti, kansallisesti, toimialoittain ja alueittain. Onko meillä nyt riittävästi ja oikeita eväitä. Näitä mietiskelin myös tämän merkkivuoden virittämänä.

Viime sotien jälkeen Suomessa oli pula kaikesta. Oli samaan aikaa asutettava 500.000 kotinsa jättämään joutunutta evakkoa, oli asutettava vuosia sodassa olleet rintamamiehet, oli jälleenrakennettava monia hävitettyjä asioita, joitakin asioita oli sanamukaisesti luotava uudestaan. Suomen kansainvälinen asema oli epävarma ja poliittinen liikkumavara vähäinen. Näissä oloissa käynnistyi vahva taloudellinen nousu hyvinvointiyhteiskunnaksi. Mielestäni tuolloin oikeiden konkreettisten toimien lisäksi löytyi riittävästi henkistä lujuutta ja yhteistä vastuuta ponnistella sekä omien että yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nytkin tarvitaan sekä valtiovallan konkreettisia päätöksiä ja toimenpiteitä että yritysten, yhteisöjen ja yksilöiden vastuuta. Historia osoittaa, että vaikeistakin tilanteista voidaan nousta. Niin noustaan tästäkin taantumasta.

Vuoden vaihtuessa

Vuosi vaihtuu poikkeuksellisessa tilanteessa. Harvoin talouden ennusteet ja näkymät ovat muuttuneet puolessa vuodessa niin paljon kuin viime kesän jälkeen. Taloudellisen taantuman syvyys ja laajuus eivät ole vielä kokonaisuudessaan näkyvissä. Sen me kuitenkin tiedämme, että tämä maailmanlaajuisen rahoituskriisin käynnistämä taantuma koskettaa meitä kaikkia.

Tässä tilanteessa nousee esille kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, miten selviämme lamasta mahdollisimman vähin vaurioin. Toinen on se, miten valmistaudumme aikanaan koittavaan uuteen talouden kasvuaikaan, koska sekin laman jälkeen aina tulee. Sekä laman, että kasvun aikana talouden resurssit jakautuvat osittain uudelleen. On silloin tärkeä, että kansakuntana osaamme toimia oikein ja olla valmiina ottamaan vastaan uuden kasvun.

Joulun aika ja hyvä tahto

Eduskunnan syysistuntokausi päättyi perjantaina. Vuoden koskettavimpia hetkiä on, kun vuoden viimeisen istuntopäivän aamuna kokoonnutaan valtiosaliin kuulemaa Sibelius-lukion kuoron esittämiä joululauluja ja laulamaan yhteisesti "Maa on niin kaunis".  Kovien keskustelujen ja vaikeidenkin asioiden jälkeen asioiden mittasuhteet saavat toisen näkökulman.

Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen tiivis ja sisältänyt monia vaikeita asioita. Päätöksentekoa varjostaa näinä aikoina kansainvälinen talouden taantuma, joka on uhkaa muuttua myös lamaksi. Näiden asioiden rinnalla keskustellaan ja päätetään muiden muassa isoista turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen, sosiaaliturvaan ja hallinnonuudistuksiin
liittyvistä asioista.

Itsenäisyyspäivän aikaan

Valmistaudumme viettämään itsenäisyyspäivää. Nyt on jo kulunut 91 vuotta siitä, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Itsenäistyminen tapahtui varsin sekavissa oloissa ja vaati monia raskaita vaiheita ennen kuin yhteiskunnallinen tilanne vakiintui ja Suomi sai sisäisen yhtenäisyyden ja kansainvälisesti tunnustetun aseman.

Itsenäisyyspäivää vietämme Suomen näkökannalta katsoen kohtuullisen vakaissa oloissa, huolimatta monista kansainvälisistä kriiseistä ja taloudellisen taantuman uhasta.  Elämme voimakkaasti muuttuvassa maailmassa, ns. maailmankylässä, jossa tieto, ihmiset ja pääomat liikkuvat nopeasti. Erilaiset kriisit heijastuvat ja leviävät maasta toiseen. Tapahtumat jossain kaukana vaikuttavat välittömästi meillekin.
On merkille pantavaa, että monien vaiheiden jälkeen Suomen itsenäisyys on edelleen kestävällä pohjalla. Se on edelleen vaalimisen arvoinen asia. Tosin joidenkin mielestä EU:n jäsenyys on vienyt Suomen itsenäisyyden ja globalisoituminen vähentänyt kansallisten arvojen perustaa.

Lapsen oikeudet

Viime torstaina vietimme lapsen oikeuksien päivää. Päivän tarkoituksena on nostaa esille lasten hyvinvoinnin tärkeys koko yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Juuri nyt on erityinen syy juhlistaa YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista, sillä sopimus täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Yleissopimuksessa käsitellään muun muassa lapsen ja vanhempien välisiä suhteita sekä yhteiskunnan vastuuta vanhempien kasvatustyön tukemisessa.

Nyt äänestämme

Suomalaisen yhteiskunnan peruspilareihin kuuluvat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja edustuksellinen demokratia. Korjaustarpeistakin huolimatta Suomen kuntajärjestelmä on kiistatta maailman parhaita. Kuntien tehtävät Suomessa ovat poikkeuksellisen suuret ja vastuulliset. Erityisesti sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien vastuu on oleellisesti suurempi kuin keskimäärin EU-maissa.

Äänestä kotiasi

Keskustan kunnallisvaaliohjelma, sen tunnus ja tavoitteet ovat hyvin oikeaan osuneita ja ajankohtaisia. Ne ovat myös hyvin vahvasti keskustalaisen aatteen, alkiolaisuuden mukaisia. On koko yhteiskuntamme, sen menestyksen ja tulevaisuuden kannalta merkittävää, että vaaliohjelman keskeisimpään asemaan nostetaan koti. Kunnallisvallit ovat nyt sananmukaisesti kotivaalit.

Uusi Oulu

Viime päivien puheet tulevasta taantumasta ja sen laajuudesta ovat olleet esillä myös Oulun seudulla. Miten ja missä laajuudessa taantuma tulee koskettamaan meitä, on usein esitetty luonnollinen kysymys.

USA:n koko pankkijärjestelmää horjuttanut rahoituskriisi heijastuu välillisesti ainakin jossain määrin Suomeen. Pankkijärjestelmämme on kuitenkin oleellisesti toisenlainen ja paremmassa kunnossa kuin 1990-luvun alun lamassa. Metsäteollisuuden mittava rakennemuutos, rakentamisen hidastuminen ja
kansainvälisen kysynnän hiljeneminen heijastuvat myös Oulun seudulle.

Hyvä hallinto on tärkeä menestystekijä

Viime viikolla oli Turussa valtiovarainministeriön järjestämät valtakunnalliset alue- ja paikallishallintopäivät. Palvelu- ja hallintorakenne ovat historiallisen suuren muutoksen keskellä.

Muutokset ja uudistukset koskettavat hallinnon kaikkia tasoja ja sektoreita sekä valtion hallinnossa että kunnallishallinnossa. Ehkä tästäkin syystä päiville oli tullut varsin runsaasti osanottajia.

Rakennemuutokset ja ihminen

Elämme voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Myös julkinen hallinto ja sen järjestämät palvelut ovat laajassa ja voimakkaassa muutoksessa. Esimerkiksi oman valiokuntani, hallintovaliokunnan vastuualueella suurin osa asioista on uudistuksen alla.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta päätettiin eduskunnassa joulukuussa 2006. Siitä käynnistyi kuntasektorin suurin muutos vuosikymmeniin. Sekä kuntarakenne että kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen rakenne ja tuottamistavat tulevat uudistumaan. Ensi vuoden alussa tapahtuu kymmeniä kuntien yhdistymisiä. Palvelujen järjestämisen yhteistoiminta-alueita ollaan muodostamassa melko kattavasti. Palvelujen tuottamis- ja järjestämistavat ovat kokonaisuudessaan muutoksen alla.

Parlamentista

Viime viikkojen ajan monet asiat ovat peittyneet kohu-uutisten erityisesti vaalirahoitusta koskevien uutisten alle. Samaan aikaan on kuitenkin tehty suuria ja kauaskantoisia päätöksiä, jotka eivät ole saaneet juurikaan huomiota. Samoin valmistelussa ja työn alla on eri ministeriöissä ja eduskunnassa monia merkittävästi ihmisten elämään vaikuttavia asioita, jotka eivät ylitä kovin hyvin uutiskynnystä. 

Suomi - Euroopan turvallisin maa vuonna 2015?

Uusi ehdotus sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi valmistui sisäministeriössä noin kuukausi sitten. Siinä on esitetty varsin kunnianhimoinen tavoite: Suomi Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Hätänumero 112

Yleinen hätänumero 112 on suurimmalle osalle ihmisiä tuttu ja se onkin meille kaikille yksi tärkeimpiä muistettavia numeroita.

Hätäkeskustoiminta maassamme uudistettiin vuosina 2001 - 2005. Silloiset erilliset pelastustoimen ja poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto yhdistettiin viiteentoista valtion ylläpitämään hätäkeskukseen.

Lapsiperheet ja kotipalvelu

Lapsiperheiden saama kotiapu on noussut viime aikoina aiheellisesti laajemman keskustelun kohteeksi. Noin 15 vuotta sitten lapsiperheet saivat vielä akuuttiin tarpeeseen kohtuullisen hyvin kotipalveluapua.  Tilanne muuttui nopeasti laman jälkeen.

Kasvava tarve vanhustenhuollossa muutti osaltaan painopistettä. Kotiavun vähentymiseen vaikutti myös kuntien oleellisesti huonontunut taloudellinen tilanne ja sen seurauksena tehty kotiavun resurssien vähentäminen. Samoihin aikoihin uudistettiin päivähoitojärjestelmää, jolloin kunnalliseen päivähoitoon tuli subjektiivinen oikeus riippumatta siitä tarvitseeko lapsi päivähoitoa vai ei. Kunnallinen päivähoitopaikka on osoitettava, vaikka vanhemmat tai jompikumpi heistä olisi kotona. Päivähoidon saamisen perusteena ei siten ole tarve vaan oikeus.

Lapsiperheet - keskeinen osa yhteiskuntaa

Lapsiperheiden tilanne on viime aikoina noussut yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa hieman vahvempaan rooliin kuin se on ollut 1990 -luvun alun jälkeen. Menneinä vuosikymmeninä sanottiin osuvasti, että perhe on yhteiskunnan perussolu ja sen mukaisesti myös toimittiin. Perheen ja erityisesti lapsiperheen asema yhteiskunnan perusyksikkönä heikkeni viime vuosiin saakka oleellisesti sekä henkisesti että taloudellisesti. Tällä on ollut vaikutusta mm. lisääntyneeseen lasten ja nuorten pahoinvointiin.

Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu eduskunnasta, sen merkityksestä ja arvovallasta. Se ei sinänsä ole uutta, historiankaan näkökulmasta. Vuosien ja vuosikymmenien aikana on eri syistä eduskunnan asemaa arvioitu.

Viime aikoina on kuitenkin useiden erillisten asioiden yhteydessä käsitelty eduskuntatyötä ja yksittäistenkin edustajien työtä tavalla, joka ei anna oikeaa kuvaa itse työstä, edustajien toiminnasta eikä myöskään järjestelmästä.

Se murentaa turhaan eduskunnan ja parlamentarismin arvovaltaa.
On kiistaton tosiasia se, että EU-maiden parlamenttien joukossa Suomen eduskunta on lainsäädäntöelimenä parhaimpia, ja kokonaisuutena parlamentaarinen järjestelmämme toimii erinomaisesti.

Ihmisyys, ystävvys ja välittäminen

Viime viikon torstaina oli ystävänpäivä, jonka myötä keskusteluun nousi ystävyyden, välittämisen yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun merkitys. Se nostaa myös esille yhteiskunnallisen toiminnan keskeisen tavoitteen, ihmisyyden. Monessa mielessä erittäin päivänkohtaiset ovat Santeri Alkion sanat: "Ihmisyys ja sen kehitystarve on asetettava kaiken yhteiskunnallisen toiminnan päämääräksi."

Luottamus

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa merkittävän huomion ovat saaneet kaupunkiseudut, joista valtakunnallisestikin tärkeimpiä on Oulun seutu. Keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat, toimivat palvelut sekä seudun elinvoimaisuuden ja toimintakyvyn edellytysten vahvistaminen. Kaupunkiseudut ovat valmistelleet suunnitelmia siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan.

Näitä suunnitelmia on tehty omalla seudullammekin. Oulun seudun kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyö on ollut seutukuntien muodostamisesta lähtien kohtuullisen hyvää ja tuloksekasta. Mm. seudullinen yleiskaava on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Yhteistyö voisi kuitenkin olla vielä enemmän, kuin nyt tehty puitelain edellyttämä suunnitelma.

Kilpailu kaupunkiseutujen välillä kiristyy. Niinpä yksittäisen kunnan kilpailukohde ei ole naapurikunta vaan toiset kaupunkiseudut ja ne eivät ole välttämättä edes omaan maan kaupunkiseutuja. Meistä Oulun seudun ihmisistä itsestämme riippuu paljon, miten siinä kisassa menestymme.

Seudun menestys on ratkaisevasti kiinni seudun toimijoiden tahdosta ja kyvystä muodostaa yhteiset tavoitteet, tehdä yhteiset päätökset ja toimia niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikuttavimpia tekijöitä tulosten aikaansaamiselle on luottamus, luottamus kunnan tai muun yhteisön sisällä ja luottamus kuntien välillä. Kunnat tai eri yhteisöt sinänsä eivät luota tai ole luottamatta vaan niissä toimivat ihmiset

Arkiviikot alkavat

Loppiaisen mentyä ovat alkaneet arkiviikot, jotka jatkuvat pääsiäiseen saakka.  Vanhastaan ne ovat olleet todellisia työviikkoja. Oltiin arjessa kiinni ja se näkyi myös työssä ja ruuassa. Juhlan ja arjen ero ihmisten elämässä näkyi selvästi.
 
Alkaneen vuoden aikanakin elämme edelleen voimakkaan muutoksen aikaa. Monet ulkoisiin olosuhteisiin liittyvät asiat ovat murroksessa, ympäristön muutos ja yhteiskunnan rakennemuutos etenevät nopeasti. Samanaikaisesti on käynnissä useita yhteiskunnallisia uudistuksia sekä hallinnossa että monissa toimissa. Monista asioista on tehtävä kauaskantoisia päätöksiä. Ei riitä, että vain filosofoidaan ja keskustellaan, on kyettävä tekemään myös päätöksiä. Keskustelu ja arviointi ovat sinänsä paikallaan, mutta ennen muuta on kyettävä tekemään kulloisenkin tilanteen vaatimia ratkaisuja

Vuoden vaihtuessa

Vuoden vaihtuminen on aina suuri asia. Teemme silloin tiliä päättyneestä vuodesta ja mietimme, mitä kaikkea uusi vuosi tuo tullessaan. 

Päättynyt vuosi oli juhlavuosi, kun itsenäinen Suomi täytti 90 vuotta ja ensimmäisen eduskunnan kokoontumisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Voidaan puhua kansanvallan juhlavuodesta. Olemme muistaneet ja muistelleet niitä saavutuksia, joilla tämän päivän hyvinvointiyhteiskunta ja sen perusta on saatu aikaan. 

Turvallisuus - yhteinen asiamme

Kulunut vuosi on ollut Suomessa juhlavuosi. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ensimmäisen eduskunnan kokoontumisesta tuli keväällä kuluneeksi 100 vuotta. Näinä vuosina on kaiken aikaa turvallisuudella ja turvallisuuspolitiikalla ollut suuri merkitys.

Itsenäistymisen jälkeen Suomessa käytiin 1918 talvella ja keväällä vapaussota, joka oli samalla myös kansalaissota. Sodan jälkeen Suomi haki omaa suuntansa sekä turvallisuuspolitiikassa että muuten ja loi miltei tyhjästä omat puolustusvoimat.

Itsenäisyyspäivän aikaan

Viime sunnuntaina alkoi adventin aika. Olin tuomiokirkossa, kun laulettiin Hoosiannaa. Mieleeni nousee aina sitä laulettaessa lapsuuteni alaluokkien kansakoulu lähes 50 vuoden takaa Sievin Jokikylällä. Opettajamme Sanni Jokitalo opetti meille Hoosiannan ja näytti suurta kuvataulua, mikä esitti Jeesuksen ratsastamista Jerusalemiin. Opettajalla itsellään oli hyvä lauluääni ja me alakoululaiset lauloimme tosissamme.Vaikka puitteet olivat nyt sunnuntaina kokonaan toiset, mielikuva ja juhlava tunnelma nousi tuosta vanhasta tilanteesta.

Viimeisen viikon aikana on käsitelty suomalaisen työmarkkinahistorian poikkeuksellisimpiin kuuluvaa tilannetta. Uhkaamassa on hoitajien työtaistelu, joukkoirtisanoutuminen, jossa ei ole rajattu suojelutyötä, eli työtä jonka tekemättä jättäminen uhkaa ihmishenkeä. Koskaan aikaisemmin ei Suomessa ole tätä rajausta jätetty tekemättä.

Esitys potilasturvallisuuslaista annettiin kansalaisten hengen ja terveyden suojaamiseksi. Esitys ei ole kannanotto työtaisteluun, asettuminen kummankaan osapuolen puolelle ja ei myöskään tarkoitettu eikä sallittu työtaistelun murtamiseen.

Ikäihmiset - merkittävä voimavara

Luin vastikään vanhaa, vuonna 1940 välirauhan aikana julkaistua kirjaa, jossa monissa artikkeleissa käsiteltiin perhettä, äitiyttä ja niihin liittyviä asioita. Kirjassa oli mm. silloisen väestöliiton johtajan, myöhemmän valtiomiehen V.J. Sukselaisen artikkeli, jossa hän käsitteli Suomen väestökehitystä.

Yrittäjyys on ollut pitkään suomalaisen elinkeinoelämän peruskivi. Maailmalla Suomi tunnetaankin
 pienenä, mutta tehokkaana yrittäjämaana. Korkealaatuinen ja monipuolinen osaaminen on ollut yksi maamme tunnusmerkki. Ulkomaankaupan tase on ollut pitkään, 1990 -luvun alun jälkeen, vahvasti ylijäämäinen. Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjyyteen kasvatuksessa, yrittäjäksi hakeutumisessa ja yrittämisen edellytyksissä on ollut kehittämisen varaa.

Sisäinen turvallisuus – hyvinvoinnin peruselementti

Turvallisuus, sekä ulkoinen että sisäinen turvallisuus, ovat olleet viime aikoina keskustelun kohteena. Ne liittyvät myös monilta osin tiivisti toisiinsa. Viime vuosina sisäisen turvallisuuden kehittämiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin, kun turvallinen arkielämä ei ole enää itsestään selvää.

Budjettiehdotus puitavaksi

Ensi vuoden budjetin käsittely syyskuussa eduskunnassa alkaa myönteisen taloudellisen kehityksen vallitessa. Talous on kasvanut ennakoitua nopeammin, verotulot kertyvät tänä vuonna arvioitua suurempina ja työllisyys on parantunut nopeasti. Sadan tuhannen uuden työpaikan syntyminen vuoteen 2003 verrattuna on jo selvästi ylitetty. Työllisyys olisi vielä selvästi parempi, jos nyt avoinna oleviin työpaikkoihin löytyisi henkilöt. On paradoksaalista, että joillakin korkean työttömyyden paikkakunnilla on myös työvoimapulaa.

Poliittinen syksy käynnistyy

Kesä on edennyt jo elokuuhun, Viime viikolla oli Jaakon päivä ja vedet alkavat jäähtyä. Heinäkuu on ollut sateinen ja lämmin.

Kesällä, loma-aikana annetut poliittiset lausunnot ja tapahtumat saavat usein hyvin näkyvää palstatilaa poliittisten uutisten vähyyden vuoksi. Näin on ollut tänäkin kesänä sekä sisä- että ulkopoliittisten asioiden osalta.  Tilanne normalisoituu varsin pian, kun esimerkiksi ministerit vuorollaan ovat palanneet lomalta.

Kesä ja kesälomakausi ovat juuri nyt parhaimmillaan. Se myös tuntuu ja näkyy koko yhteiskuntamme toiminnoissa. Alkukesän yhtenä keskustelunaiheena on ollut turvallisuus ja siihen liittyvät asiat, myös sisäisen turvallisuuden ja ns. arjen turvallisuuden asiat. Keskustelua ovat virittäneet erilaiset
yksittäiset tapahtumat, jotka on koettu arkielämän turvallisuutta vaarantaviksi.

Kesä ja lomat

Kesä ja kesälomat ovat juuri nyt parhaimmillaan, vaikka juhannus ja kesän pisin päiviä ovatkin jo takanapäin. Pääasiassahan lomat keskittyvät heinäkuuhun. Kesä ja kesäloma ovat hyvin odotettuja. Monet valmistautuvat kesään hyvin ja kokevat jopa lomastressiä, kun ajattelevat ehtivänsä tehdä paljon enemmän ja matkustaa enemmän kuin on mahdollista. Kesä on myös lukuisten erilaisten tapahtumien aikaa. On tärkeä, että lomapäivien aikana olisi ihmisillä aikaa myös läheisilleen.

Kyösti Kallio - aikansa merkittävin parlamentaarikko  

"Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi." Näin alkaa uuden hallitusohjelman osana oleva lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Hallitusta muodostetaan 

Hallitusneuvottelut ovat tätä kirjoittaessani vielä kesken. Nykyvuosina hallitukset ovat istuneet koko vaalikauden, joten ohjelmaneuvottelujen merkitys on suuri.

Eduskuntatyö käynnistyi

Vaalit ovat taas takanapäin. Jälleen ne toivat muassaan yllätyksiä ja melkoisia muutoksia. Nopeasti työ kuitenkin pääsee käyntiin. Maanantaina oli valtakirjojen tarkastus ja tiistaina puhemiesten valinta. Valiokunnat valitaan nyt osittain väliaikaisesti hallituksen nimittämiseen saakka, jolloin selviää, ketkä ovat käytettävissä valiokuntiin.