TERVETULOA!
.............................................................................................................................................................
Tervetuloa kansanedustaja Tapani Töllin kotisivuille.
Olen kansanedustaja, perheenisä ja siviiliammatiltani Tyrnävän kunnanjohtaja.
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri. Perheeseeni kuuluu vaimo Kaija ja kuusi lasta.
Toimintani lähtökohtina ovat kestävät perusarvot sekä Keskustan aatteeseen nojaava käsitys ihmisestä ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.
Pelkästään taloudelliset arvot, hyvät tunnusluvut ja kilpailukyky eivät riitä eväiksi elämään. Kodin, perheen, identiteetin, juurien ja ystävien merkitystä elämässä ei voi, eikä pidä ilmaista numeroilla.
Haluan kantaa vastuuta tärkeiksi kokemissani asioissa, joita ovat perhearvot, työllisyys, yrittäjyys, turvallisuus ja koulutus sekä heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien aseman parantaminen.
Viikon varrelta
Kulunut viikko eduskunnassa painottui pääasiassa keskusteluun budjetista ja taloustilanteesta. Mediassa uutisoinnin painopiste oli edelleen vaali- ja puoluerahoituksessa ja niihin liittyvissä asioissa. Budjetin lähetekeskustelu jatkui tiistaista perjantaihin ja kulki hyvinkin perinteisen kaavan mukaan. Oppositio luonnollisesti haukkui ja hallituspuolueiden edustajat puolustelivat esitystä. Mielestäni budjettiesitys on taloustilanne ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen hyvä.
Velkaantumisen vauhti on hätkähdyttävä. Kun ensi vuonna otetaan lisää lainaa noin 13 mrd euroa, se on vuorokautta kohti laskettuna yli 35 milj. euroa. Budjetista neljännes katetaan velalla. On selvää, että asetelma ei voi jatkua kauan tällaisena, koska velkaa on kyettävä tulevaisuudessa myös lyhentämään. Nousun merkkejä kansainvälisessä taloudessa odotetaan ja viitteitä niistä onkin havaittavissa. Julkisen taloutemme tasapainoon saaminen on kuitenkin pitkä tien päässä.
Tiistain olin vastaanottamassa veteraaniliittojen valtuuskunnan lähetystöä. He kävivät esittämässä perusteltuja toiveitaan ensi vuoden budjettiin. Sotiemme veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä varsin korkea, 87.4 vuotta. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jäljellä olevat vuodet olisivat veteraanien elämässä mahdollisimman turvatut. Budjettiriihessä lisättiin kuntoutusmäärärahaa 1.8 milj euroa ja 50 euron veteraanilisä heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville. Veteraanilisä on päänavaus ja toivottavasti sitä saadaan lähitulevaisuudessa vahvistettua. Kuntoutuksessa on tavoitteena se, että jokainen veteraani pääsisi ainakin kerran vuodessa kuntoutukseen, joko laitos- tai avokuntoutukseen. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta veteraanien asia on hoidettava.
Olemme päässeet hallintovaliokunnassa aluehallintouudistuksessa asiantuntijoiden kuulemissa hyvään vauhtiin, mutta on suuri haaste saada uudistukseen liittyvät lakiesitykset riittävän huolella käsiteltyä muutamassa viikossa. Asian laajuutta kuvaa esimerkiksi se, että kahdeksan muuta valiokuntaa antaa lausuntonsa hallintovaliokunnalle. Suuri uudistus pitäisi olla voimassa ja täydessä toiminnassa ensi vuoden alussa. Aselakiuudistuksen käsittelyyn emme ole vielä valiokunnassa päässeet emmekä vielä syyskuun aikana pääsekään asiaruuhkan vuoksi. Kun arvioin eri asioiden käsittelyyn käytettävissä olevaa aikaa, huomasin taas kerran konkreettisesti ajan lyhyyden. Jo kolmen kuukauden kuluttua on jouluviikko käsillä.
Viikon tapahtumia
Syyskausi eduskunnassa on alkanut täysipainoisesti. Tiistaina olimme hallintovaliokuntana Kajaanissa, Kuhmossa ja Suomussalmella. Ohjelmassamme olivat rajavartioston asiat sekä Kainuun hallintokokeilun tilanne ja tulevaisuus. Kävimme Kainuun rajavartioston esikunnassa, Kuhmon rajavartioasemalla, Vartiuksen raja-asemalla ja Raatteen raja-asemalla. Osan siirtymistä teimme rajavartioston helikopterilla. Suomen rajavartiolaitos on mielestäni EU-maiden huipputasoa. Suhteellisen vähäisillä resursseilla hoidetaan luotettavasti toimivasti ja tehokkaasti rajavalvonta. Oli puhuttelevaa käydä myös Raatteen tiellä, jossa käydyt talvisodan taistelut olivat koko sodan kannalta hyvin merkittävät. Raatteenportin muistomerkki on yksi vaikuttavimpia sodan muistomerkkejä.
Kainuu hallintokokeilun tulokset ovat lupaavia, vaikka paljon tekemistä on edelleenkin. Mielenkiintoista on, että kustannusten kasvu on saatu taitettua paremmin kuin muualla maassa, vaikka väestörakenteen kehitys on hyvin haasteellinen. Oli ilo todeta, että päättäjät vaikuttivat olevat innostuneita kehittämään mallia eteenpäin. Luonnollisesti kokeilun aikana on ollut monia ongelmiakin yksittäisissä asioissa ja tilanteissa. On jokseenkin selvää, että lähtötilanteeseen ei ole paluuta.
Keskiviikkona olimme kokousten lomassa hallintovaliokuntana jo perinteeksi tulleilla Kuntamarkkinoilla Suomen Kuntaliiton tiloissa. Kuntamarkkinoista on tullut mittava kunnallisväen kohtaamispaikka, jossa vuosittain käy useita tuhansia kuntien luottamusmiehiä ja viranhaltijoita. Kuntien toimijoiden yhteisenä vakavana huolena on nopeasti heikkenevä kuntatalous. Tästä saimme myös Kuntaliiton johdolta erillisen seikkaperäisen katsauksen.
Torstaina kyselytunnin keskeisimmäksi aiheeksi nousi vanhusten huollon tilanne. syitä tilanteeseen on monia, koulutetun henkilöstön vähäisyys ja niukat resurssit. Nyt olisi myös syytä määrätietoisesti kehittää omaishoitojärjestelmää. omaishoitajan saama korvaus on pieni työmäärään nähden ja verokohtelu on kohtuuttoman epäoikeudenmukainen. Toimiva omaishoitojärjestelmä lieventää merkittävästi laitoshoitotarvetta.
Torstain oli vilkas lähetekeskustelu aselaista. Lakiesityksestä on lähetetty etukäteen poikkeuksellisen paljon kansalaisten ja lukuisten järjestöjen kannanottoja, joista monet ovat olleet hyvin kriittisiäkin. EN ottanut lähetekeskustelussa kantaa sisältöön, koska lakiesitys tulee mietintöä varten hallintovaliokunnan käsittelyyn. Totesin vain, että tulemme kuulemaan kattavasti asiantuntijoita ja tavoitteena on hyvä lainsäädäntö, niin että aseturvallisuus olisi hyvä ja harrastustoimintaa voitaisiin vaikeuksitta jatkaa.
Oli varsin kaunis ja lämmin syksyinen viikonloppu. Perjantai-iltana olin Nivalassa puhe- ja keskustelutilaisuudessa. Oli ilo todeta, että paikalle oli tullut runsaasti yli viisikymmentä henkeä ja keskustelu oli vilkasta. On tärkeä, että välillä värikäskin uutisointi ei ole vienyt kiinnostusta yhteisiin asioihin
Unohtuuko aate?
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa puhuttiin aatteesta ja arvoista enemmän kuin vuosiin. Se on hyvä asia. Puolue, jolla ei ole aatteellista perustaa ja jonka kivijalka ei ole kunnossa, ei tule menestymään pitkään.
Oikeus ja kohtuus
Viime aikoina ovat monta kertaa nousseet mieleeni sanat oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Vanhaan Ruotsin lakiin liittyen, jonka merkitys maamme historiassa on huomattava, mainitaan ohjeissa tuomareille mm.: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan". Toteutuvatko yhteiskunnassamme ja elämisessämme oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus? Sitä olisi nykyisinkin syytä usean asian, ilmiön ja päätöksenteon yhteydessä tarkastella. Ketkä ja mitkä käyttävät valtaa, millä valtuuksilla ja miten?
Median vallasta on viime aikoina keskusteltu vaali- ja puoluerahoitusselvittelyjen ja -uutisoinnin yhteydessä. On sinänsä erittäin hyvä ja välttämätöntä, että uutisoinnin ja median aktiivisuuden takia lainsäädäntöä nyt uudistetaan ja rahoitusjärjestelmä tulee avoimeksi ja mahdollisimman selkeäksi. Se, onko tästä asiasta uutisointi ollut aina objektiivista ja oikeasuhtaista, on eri asia.
Mediasta on käytetty nimitystä neljäs valtiomahti. Monet toimittajat sanovat toimivansa vallan vahtikoirina, mikä onkin tärkeä tehtävä. Näyttää kuitenkin siltä, että viime vuosien aikana vahtikoira on halunnut ottaa myös varsinaista valtaa itselleen. Samanaikaisesti uutisoinnin luonne on muuttunut. Uutisten painopiste on siirtynyt asioista kohuihin ja myös asioista enemmän henkilöihin ja heidän tekemisiin yksityiselämässään.
Välillä tuntuu surulliselta seurata uutisoinnin painopistettä, koska tällä hetkellä on monia suuria ja kauaskantoisia asioita päätettävänä. Käsillä on vaikea taloudellinen lama, sosiaalisten ongelmien määrä on mittava, vastuu ympäristöstä on kasvava, sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta olisi keskusteltava jne. Uutisointi ja kirjoittaminen näistä aiheista eivät ilmeisesti kiinnosta tarpeeksi lukijoita.
Näyttää usein myös siltä, että painopisteen siirtyminen kohu-uutisointiin on johtanut siihen, että kun vallan vahtikoira on ottanut valtaa itselleen, se käyttää toisinaan kaikkia oikeusjärjestelmämme vaiheita. On tilanteita, joissa voi sanoa, että media selvittää ja tutkii, sen jälkeen syyttää ja sitten tuomitsee. Harmillista on vain se, että kohteena olevan puolustautumismahdollisuudet eivät aina ole kovin hyviä. Oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus saattavat jäädä hyvin sivuasiaksi. On tärkeä, että meillä on vahva sanavapaus ja tiedottamisen vapaus, mutta on aina syytä muistaa, että aina vapauteen ja vallankäyttöön liittyy vastuu.
Se, toteutuvatko oikeus ja kohtuus muutoin yhteiskunnassamme ja elämisessämme, olisi syytä olla jatkuvan arvioinnin kohde. Talouden taantuma ja suuret muutokset asettavat helposti paineita jättää nämä unohtumaan. Siksi juuri nyt on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, syrjäytymisen estämisestä ja ihmisten toimeentuloedellytyksistä. Jouduin vähän aikaa sitten vastaamaan erään pienten lasten äidin kysymykseen, toteutuuko oikeus ja kohtuus siinä, että hänen oli sairastuttuaan mahdotonta saada kodinhoitoapua muutamaksi päiväksi ja toisaalta lähellä asuvan perheen kaksi lasta on kunnallisessa päivähoidossa, vaikka toinen vanhemmista on kotona eikä perhe kärsi sosiaalisista ongelmista. Vastasin yksiselitteisesti: "Ei toteudu". Meillä olisi paljon näissä asioissa tekemistä.
Parhaalla tavalla oikeus ja kohtuus yhteiskunnassa toteutuvat parlamentaarisen järjestelmän kautta, vaikka kuluneiden kuukausien keskustelu onkin sen uskottavuutta koetellut. Mielipidetiedustelujen mukaan äänestysaktiivisuus ei ole suuri ja poliitikkojen uskottavuus on alentunut. Suomalaisen parlamentarismin esitaistelijoihin kuulunut Kyösti Kallio käytti usein sanoja: "Maa on lailla rakennettava". Se sisältää vahvan lakien kunnioittamisen ja noudattamisen periaatteen. Se synnyttää myös luottamuksen oikeudenmukaisuuteen. Hän korosti myös sitä, että meidän itse kunkin on toimittava yhteiskunnallisissa tehtävissämme niin, että ihmiset voivat kokea tämän maan omaksi maakseen ja yhteiskunnan oikeudenmukaiseksi. Nämä periaatteet ovat ajankohtaisia tänäänkin.